Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Vahvistuva ruokaturva

Hyvän ruokaturvan mitta on Kundalumwanshyassa kolme ateriaa päivässä ympäri vuoden. Huonoina satovuosina joudutaan usein tyytymään vain kahteen tai yhteen päivittäiseen ateriaan.
Kundalumwanshyalainen tyttö kantaa päänsä päällä sambialaista perusruoka-ainetta, karkeaa maissijauhoa eli "mielie-mealia".
GLM Sambia

Yhä useammat Kundalumwanshyan perheet pystyvät tuottamaan itselleen tarpeeksi ruokaa saadakseen kolme kunnollista ateriaa päivässä, eli heillä on tarpeeksi maissia tai hirssiä seuraavaan sadonkorjuuseen saakka. Hätävarastoja huonon satovuoden varalle heillä ei kuitenkaan ole, joten ruokaturva riippuu sääolosuhteiden muutoksista.

Vuonna 2006 kylä kärsi vakavasta ruokapulasta, sillä sademäärä edellisenä vuonna oli liian pieni ja sato jäi tavallista pienemmäksi. Kylässä ei juurikaan käytetä keinokastelua, joten maanviljelijät ovat hyvin riippuvaisia sateesta.

Ruokapulan aikana maissi ja hirssi loppuivat kokonaan, ja jopa kassavaa piti ostaa kylän ulkopuolelta. Kassavaa pidetään kylässä ruokana, jota syödään vasta silloin, kun mitään muuta ei ole. Ihmiset elivät pääasiassa vihanneksilla ja laihtuivat.

Myös kylässä perinteisesti viljellyn hirssin arvostus on vähäistä. Tämä on valitettavaa, koska kassava ja hirssi eivät ole maissin tavoin yhtä alttiita sääolojen vaihtelulle. Kassava on kaikkein helpoin viljeltävä.

Perunaa Kundalumwanshyassa ei juurikaan kasvateta, koska siellä ei ole perunan viljellylle soveltuvia alavia ja kosteita alueita.

Kyläläisten ruokaturvaa on parantanut pyrkimys viljellä entistä useampia lajikkeita paljon vettä vaativan maissin sijaan. Myös kestävät, ekologiset viljelymenetelmät, parempi markkinointi sekä viljan varastointimahdollisuuksien parantaminen auttavat matalan tuotannon aikoina.

Ateriat vuodenaikojen mukaan

Päivän kolme ateriaa vaihtelevat koostumukseltaan sen mukaan, vuodenaika on kyseessä.

Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että tammi-maaliskuussa Kundalumwanshyassa syödään aamiaiseksi kurpitsaa, keitettyjä tai paahdettuja tuoreita maissinjyviä ja monia muita omalta pellolta saatavia tuotteita. Lisäksi syödään hedelmiä: banaaneja, appelsiineja, guavaa ja mangoja. Päivällä ja illalla syödään osittain samoja ruokia kuin aamulla, mutta silloin pääosassa on sambialaisten keskeinen ruoka eli paksu sormilla syötävä maissipuuro 'nsima'.

Huhtikuusta syyskuuhun syödään aamiaisella bataattia sekä lounaalla ja päivällisellä 'nsimaa'. Kaikilla aterioilla syödään myös kasviksia ja hedelmiä, ainakin banaania, papayaa ja granadillaa eli passionhedelmälajiketta, jolla on paksu mutta hauras kuori.

Lokakuusta joulukuuhun syödään kaikilla aterioilla paljon vihanneksia ja jonkin verran hedelmiä. Lounaan ja päivällisen pääruoka on tuttu 'nsima'.

 

Lue myös

  • Peltometsäviljely vaatii paljon työvoimaa, mutta sen edut kyläläisille ovat selviä. Kaikki pellolta korjattava sato on tuottoa, tuotanto on hyvää vuodesta toiseen ilman ympäristöhaittoja ja perheiden toimeentulo on parantunut.
  • Maanviljely on aina ollut Kundalumwanshyan sydän. Kylän viljelykäytäntöihin ovat vaikuttaneet niin valtio kuin kansalaisjärjestöt, mutta kyläläisten elanto on yhtä riippuvainen maasta nyt kuin sata vuotta sitten.
  • Pienviljelijät ovat maailman ruokaturvan ydinjoukko. Heidän toimintaedellytystensä tukeminen on kuitenkin määrältään vielä pientä ja näkökulmiltaan rajallista.