Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Toimeentulo jakautuu kylässä epätasaisesti

Vaikka kaikki Kundalumwanshyan asukkaat ovat köyhiä millä tahansa köyhyysmittarilla, löytyy kylästä myös sisäisiä toimeentuloeroja.
Martin Changwe kuuluu Kundalumwanshyan parempiosaisiin. Kuvassa hän seisoo ensimmäisen vaimonsa talon edessä.
GLM Sambia

Varakkaimmilla kyläläisillä on enemmän maata, polkupyörä, taloissaan peltikatto ja tarpeeksi ruokaa ympäri vuoden. He voivat myös palkata pelloilleen köyhempiä kyläläisiä töihin.

Martin Changwe on esimerkki varakkaammasta kyläläisestä. 41-vuotiaalla perheenisällä on kaksi peltikattoista taloa, molemmille vaimoille omansa. Perheellä riittää ruokaa vuoden ympäri, kolme ateriaa päivässä, kun useimmilla vuodenvaihteessa ateria jää kahteen tai jopa yhteen päivässä. Changwe myös innostui peltometsäviljelystä ensimmäisten joukossa heti vuonna 2002, jolloin Green Living Movement -järjestö esitteli tekniikan kyläläisille.

Kaikkein köyhimmillä pienimmät tarpeet

”Hyvä elämä on sitä, että on ruokaa vuoden ympäri, että kykenee maksamaan lasten koulumaksut, saa tarvittaessa terveyspalveluita, että on hyvä koti ja hyvät vaatteet”, toteaa 28-vuotias Ruth Tembo.

Tembon mielipide on kyläläisille tyypillinen. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että hyvään elämään riittää ruoka, hyvät vaatteet ja kunnon asunto sekä sen verran rahaa, että lapset saadaan kouluun ja voidaan hankkia kulkuneuvoksi polkupyörä. Peltikattoinen tiilitalo on monille kyläläisille merkki vauraudesta. Varakkaammat kyläläiset mainitsevat myös karjan ja aurinkopaneelit.

Kun kyläläisiltä kysytään köyhyydestä, vastaukset vaihtelevat sen mukaan, miten köyhä vastaaja on. Mitä vähemmän vastaajalla on materiaa, sitä vähäisempiä ovat ne perustarpeet, joiden täyttyessä vastaaja ei enää määrittelisi itseään köyhäksi.

Heikoimmassa asemassa ovat naisten huoltamat perheet, joilla ei ole tarpeeksi työvoimaa pelloille ja siten toimeentulon hankkimiseen.

Kaikkein köyhimpien keskeisimpiä toiveita ovat oma ja perheenjäsenten terveys sekä ruuan riittäminen ympäri vuoden. ”Minä ja tyttäreni olemme leskiä, joten perheessä ei ole tarpeeksi työvoimaa”, kertoo 63-vuotias nainen ja jatkaa:

”Olemme köyhiä, sillä olen sairas enkä pysty viljelemään maata: pystymme viljelemään vain yhden liman (50 x 50 metriä) kokoista peltoa, jolla kasvatamme kassavaa, sillä sen kasvattaminen on helpointa. Ruuaksi syömme joka päivä kassavapuuroa kassavan lehdillä. Syömme koko satomme itse, joten meillä on puutetta kaikesta: meillä ei ole muuta ruokaa, vaatteita eikä saippuaa. Jos olisin rikas, ostaisin aivan ensimmäiseksi lannoitteita, jotta voisin viljellä kunnolla maata. Lisäksi ostaisin vaatteita, maissia ruuaksi, öljyä ja riisiä. Loput rahat pistäisin pankkiin ja nostaisin sieltä vähän kerrallaan.”

Paremmin toimeentulevien toiveet ovat moninaisempia, ja he asettavat köyhyysrajan heikoimmassa asemassa olevia ylemmäs. Rikkaimmatkin kyläläiset määrittelevät siis itsensä köyhiksi – ja sitä he ovat myös objektiivisten mittareiden mukaan.

”Köyhyys on perusasioiden, kuten ruuan, polkupyörän ja peltikaton puutetta. Jos saisin paljon rahaa, ostaisin polkupyörän, teettäisin kivilattian ja lasi-ikkunat kotiini. Jos rahaa olisi todella paljon, hankkisin suuren pellon viljeltäväksi sekä sähköt, vesivessan ja auton”, haaveilee 32-vuotias pienviljelijänainen.

Voimavarat jakavat kyläläiset

Vaikka Kundalumwanshyan pienviljelijöillä ei ole ollut maatalouden liberalisoinnin jälkeen 1990-luvun alussa vuosikausiin yhtään toimivaa kanavaa ylijäämäviljan myynnille, suuri osa kyläläisistä on tuottanut normaalivuosina viljaa yli oman tarpeen. Viljanmyynti tai -vaihto olikin tuolloin tärkein ja miltei ainoa tulonlähde kyläläisille. Varsinkin paremmin toimeentulevien mielestä markkinoille pääsy olikin kylässä suurempi ongelma kuin tuotanto.

Kaikkein köyhimmissä perheissä taas painotetaan tuotanto-ongelmia, sillä jos perheellä ei ole voimavaroja tuottaa ruokaa edes omaan tarpeeseen, markkinoille pääsy on yhdentekevää.

Varakkaammat näkevät köyhempien ongelmien johtuvan myös näistä itsestään:

”Sadon myyminen on paljon suurempi ongelma kuin tarpeeksi suuren sadon tuottaminen. Köyhemmille ihmisille myös tuotanto voi olla ongelma, sillä kaikilla ei ole voimavaroja tuottaa tarpeeksi viljaa. Periaatteessa jokaisella kyläläisellä on kuitenkin mahdollisuus tuottaa tarpeeksi viljaa ainakin itselleen; ne, joilla on ongelmia, eivät työskentele tarpeeksi. Ihmiset ovat tottuneet vain istuksimaan”, toteaa Grace Ngoma, joka on Chatuma -peltometsäviljelyklubin jäsen.

Ne, joilla ei ole tarpeeksi syötävää omiin tarpeisiinsa, työskentelevät usein varakkaampien pelloilla toimeentulonsa parantamiseksi.

Kyläläisten keskuudessä järjestetty työpaja vuonna 2010 on määritellyt hyvinvointiasteikon seuraavasti:

KöyhäHyvin toimeentulevaRikas

Ei ruokaa
Ei vaatteita / huonokuntoisia vaatteita
Ei koulutusta
Rahanpuute
Huono / ruohokattoinen talo
Työskentelee ruuan ja rahan vuoksi
Ei polkupyörää
Ei karjaa

Omistaa karjaa, joko vuohia, sikoja tai nautoja
Omistaa polkupyörän
Hyvä / ruohokattoinen talo
Tarpeeksi maata viljelylle
Osaa lukea ja kirjoittaa
Riittävästi ruokaa

Omistaa kulkuneuvon
Omistaa television ja maksettuja kanavia
Omistaa vasaramyllyn
Omistaa karjaa, varsinkin nautoja
Tuottaa enemmän ruokaa
Omistaa peltikattoisen talon
Kykenee auttamaan tarvitsevia
Voi palkata kausityöntekijöitä

Vuodenaikakalenteri

Samassa työpajassa kyläläisiä pyydettiin luomaan kalenteri yhteisön päätoiminnoista eri vuodenaikoina. Lisäksi heitä pyydettiin merkitsemään kalenteriin ruuan saannin ja tulojen kannalta paras (4) ja vaikein aika (1) asteikolla 1–4.

KuukausiTyöt                                       

Ruuan saanti

asteikolla 1-4

Tulotaso

asteikolla 1-4

SyyskuuMaan valmistelu ja raivaus44
LokakuuKylvö33
MarraskuuKylvö / istutus22
JoulukuuKylvö / istutus / rikkaruohojen kitkentä11
TammikuuKyntö / rikkaruohojen kitkentä11
HelmikuuSadonkorjuu22
MaaliskuuSadonkorjuu / istutus33
HuhtikuuSadonkorjuu / puutarhan hoito44
ToukokuuSadonkorjuu / puutarhan hoito44
KesäkuuSadonkorjuu / puutarhan hoito44
HeinäkuuSadonkorjuu / puutarhan hoito44
ElokuuPuurhan hoito44

 

Lue myös