Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Täyskäännös humanismista liberalismiin

Sambia koki vuosikymmenessä valtavan yhteiskunnallisen murroksen, jonka vaikutukset tuntuivat aina Kundalumwanshyassa asti.
Kundalumwanshyan asukkaat eivät Jehovan todistajina ole poliittisesti kovin aktiivisia, mutta äänestivät muiden sambialaisten tavoin muutoksen puolesta vuonna 1991.
GLM Sambia

Kaundan johtama hallitus ajautui 1970-luvulla vaikeuksiin. Kuparin maailmanmarkkinahinta romahti, mutta Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) pitivät laskua väliaikaisena notkahduksena. Niinpä rahoituslaitokset kehottivat Sambiaa kohentamaan talouttaan lainarahalla. Kuparin hinta ei kuitenkaan palannut entiselleen, ja samalla maa velkaantui lisää öljykriisin takia.

Kundalumwanshyassa valtion talouden ongelmat eivät juuri näkyneet, sillä osuuskuntien runsas tukeminen jatkui paitsi Sambian, myös kehitysavun tuella. Myös Suomi tuki 1980-luvulla osuuskuntia viereisessä Luapulan provinssissa.

Kansalaisten tyytymättömyyttä lisäsi myös paheneva korruptio, joka rehotti osuuskunnissakin kaikilla tasoilla. Toisaalta osuuskunnat olisivat tuskin toimineet kannattavasti korruptiosta vapainakaan.

Kundalumwanshyan kaltaisessa syrjäkylässä osuuskuntien aikainen maissinviljely kotimarkkinoille oli mahdollista vain massiivisten tukiaisten ansiosta.

Vuonna 1983 Sambia aloitti Maailmanpankin ja Kansainvälinen valuuttarahaston vaatimuksesta rakennesopeutusohjelman. Vuonna 1986 presidentti Kaunda joutui poistamaan kehitysrahoituslaitosten vaatimuksesta maissin maataloustukiaiset. Maissin hintasääntelyn purkaminen ja 120 prosentin nousu maissin hinnassa johtivat kuitenkin maanlaajuisiin levottomuuksiin. Kaunda joutui lopulta perumaan joitakin tehtyjä päätöksiä valtakautensa lopulla.

Maailman mullistukset

Geopoliittiset muutokset 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa heijastuivat myös Sambiaan ja Kundalumwanshyan kaltaisiin syrjäisiin pienviljelijäyhteisöihin.

Osuuskuntien tukeminen edusti osaltaan blokkiajattelua, joka oli tyypillistä 1980-luvun loppua edeltäneelle ajalle. Maailma jakautui sosialistiseen ja läntiseen blokkiin, joista Sambia oli omalla humanismi-politiikallaan valinnut ensimmäisen.

Blokkiajattelu alkoi menettää merkitystään 1990-luvulle tultaessa niin maailmanpolitiikassa kuin kehitysyhteistyössä. Samalla Maailmanpankin ja Kansainvälinen valuuttarahaston ajama liberalisointipolitiikka sai aiempaa vahvemman aseman. Se jäi ainoaksi vallitsevaksi talouspoliittiseksi paradigmaksi kehitysmaihin.

Itäblokin hajoaminen voimisti demokratiavaatimuksia ympäri maailmaa. Vuonna 1991 myös Sambian parikymmentä vuotta kestänyt yksipuoluejärjestelmä päättyi monipuoluevaaleihin.

Monipuoluedemokratian liike valtaan

Talousongelmat ja kansainvälinen paine pakottivat Kaundaa muuttamaan sääntöjä, jotka pitivät hänet vallassa. Kansalaisten kritiikki häntä kohtaan kävi uskaliaammaksi. Paine monipuoluevaaleista koveni. Vuonna 1991 Kaunda myöntyi vapaaehtoisesti vaaleihin.

Tyytymätön kansa äänesti Kaundan pois vallasta, ja tilalle tuli monipuoluedemokratiaa tukevan Movement for Multiparty Democracy (MMD) -puolueen Fredrik Chiluba.

Kundalumwanshyan kylässä äänestettiin muun maan mukana Chilubaa ja MMD:tä, vaikka puolueen poliittinen linja jäikin äänestäjille arvoitukseksi.

MMD lopetti suunnitelmatalouden toteuttamalla suuren määrän poliittisia ja taloudellisia uudistuksia. Uudistuksilla maan talous liberalisoitiin nopeammin kuin missään muussa eteläisen Afrikan maassa. Valuuttakurssit ja korot vapautettiin, tariffeja yksinkertaistettiin, kaupan määrällisiä rajoitteita poistettiin ja suurin osa valtionyrityksistä yksityistettiin.

Lue myös