Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Syrjäkylästä luomuviljelyn edelläkävijöiksi

Kundalumwanshya on GLM:n pitkäaikaisin yhteistyökylä. GLM on saanut todistaa muutosta passiivisista syrjäkylän asukkaista kotiseudustaan ylpeisiin, kestävän viljelyn edelläkävijöihin.
Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa ja sen avulla saavutettu kehitys ovat saaneet kundalumwanshyalaiset tuntemaan ylpeyttä kotiseudustaan.
GLM Sambia

”Me harjoitamme kestävää maataloutta toisin kuin muut kylät”, vastasi kundalumwanshyalainen Martin Changwe, kun häneltä kysyttiin, miten kylä eroaa muista alueen kylistä.

”Meidät on koulutettu puolustamaan oikeuksiamme. Suurin osa kyläläisistä pystyy hankkimaan ruokaa perheelleen vuoden ympäri. Naisia kunnioitetaan ja heillä on vastuuta yhteisömme johtoasemissa”, Changwe jatkaa. 

Kundalumwanshya on kehittynyt voimakkaasti koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet kansalaisjärjestöt, etupäässä Green Living Movement (GLM). Vielä kymmenen vuotta sitten kylä oli GLM:n mukaan täysin eristyksissä.

”Kylässä oli muutama toimimaton naisten kehitysryhmä. Ihmiset olivat menettäneet arvokkuutensa, he olivat hyvin epätoivoisia ja uskoivat olevansa tuomittuja ikuiseen köyhyyteen”, kerrotaan järjestön raportissa.

Kotiseudustaan ylpeä yhteisö

GLM:n Emmanuel Mutamban mukaan Kundalumwanshya on nykyisin alueensa malliyhteisö: ”Ihmiset luottavat itseensä ja uskovat, että heidän yhteisönsä on peruuttamattomasti muutoksen ja varallisuuden tiellä - vastoin kaikkia odotuksia.” 

Nykyisin Kundalumwanshyan asukkaat eivät häpeile kertoessaan, mistä ovat kotoisin. Kylän infrastruktuuri on kehittynyt, kestävän viljelyn kokeilut alkaneet tuottaa hedelmää ja paikalliset viljelijäryhmät ovat vahvistuneet.  

Mutamban ja hänen kollegansa Clive Chibulen mielestä suurin haaste on ollut yhteisön mobilisointi toimintaan: ”Ihmiset keskittyvät toimeentulon hankkimiseen. Yhteisön sisäisten konfliktien ja valtasuhteiden kanssa toimiminen on myös ollut haastavaa. Kaikkien yhteisön jäsenten osallistuminen kehitysyhteistyöhankkeiden suunnitteluun ja päätöksentekoon on todella tärkeää, samoin paikallinen vahva ja inspiroiva johtajuus.”

GLM:n aika vetäytyä

Kun Kepan työntekijä Janne Sivonen haastatteli kyläläisiä vuonna 2004, ihmiset halusivat terveyspalveluita, markkinoille pääsyn helpottamista tieverkon kunnostamisella ja markkinoiden tuomista lähemmäs viljelijöitä.

Vuonna 2010 GLM:n tekemissä haastatteluissa kyläläiset toivoivat edelleen parempaa tieverkostoa ja markkinoita tuotteilleen, mutta myös kännyköitä, radioita ja televisioita, uusiutuvaa energiaa sähköntuotantoon sekä karjanhoitoon liittyviä palveluita. Sääolojen muuttumisen seurauksena moni kaipaa ratkaisuja sadon kasteluun. Hyvinvoinnin lisääntyminen on muuttanut tarpeita ja luonut uusia. Esimerkiksi terveysklinikan avaaminen on synnyttänyt tarpeen sähkölle, sillä lääkkeille tarvitaan jääkaappi.

Huonot liikenne- ja viestintäyhteydet ovat siis edelleen kundalaisten haasteena. GLM:n visiona on saada tuottajat yhdistymään siten, että he voivat ryhmänä vaatia oikeudenmukaisempia hintoja tuotteilleen.

“Vuodesta 2002 kylässä harjoitettu peltometsäviljely alkaa tuottaa tulosta ja on herättänyt kiinnostusta. Maanviljelyn rinnalle on kehitetty muita toimeentulon lähteitä kuten mehiläistarhoja, kalankasvatusta, puutarhaviljelmiä. Viljelykasvien valikoimaa on monipuolistettu”, listaa Clive. 

Kundalumwanshyassa on nyt paljon osaamista siitä, miten viljellä kestävästi ja kannattavasti sekä siitä, miten johtaa ja organisoida viljelijäkerhoja. Clive Chibule uskoo, että ulkopuolisen järjestön on hiljalleen aika vetäytyä ja jättää toiminta kyläisten omalle vastuulle.

Lue myös