Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Poimintoja Suomen kehitysyhteistyöstä Sambiassa

Suomelle Sambia on yksi sen pitkäaikaisimmista ja merkittävimmistä kehitysyhteistyökumppaneista. Tuki on viimevuosina kohdistunut etenkin maatalous- ja ympäristösektoreille.
GLM Suomi

Sambia ja Suomi tekevät yhteistyötä etenkin maataloudessa, ympäristöasioissa ja yksityisen sektorin kehittämisessä, mutta myös julkishallinnon kehittämisen alalla. Vuonna 2014 Sambian Suomelta saama apu oli 14,9 miljoonaa euroa. Tämän valtioiden kahdenvälisen avun lisäksi Suomi myös tukee suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja instituutioiden kehityshankkeita Sambiassa.

Suomi tukee Sambian pienviljelijöitä

Suomi tukee vuosina 2012-2016 Sambian pohjoisprovinssin ja Luapula provinssin pienviljelijöitä. Kohdealueet kuuluvat Sambian köyhimpiin: maataloustuotteiden markkinat ovat heikot tai niille ei pääse, väestö on aliravittua ja alikoulutettua.

Maataloushankkeella parannetaan muun muassa erilaisten viljelyssä tarvittavien välineiden saatavuutta sekä annetaan neuvontaa ja edistetään tuotteiden markkinoille pääsyä. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota naisten aseman parantamiseen. Myös ympäristönäkökulma on mukana: alueella harjoitetaan tällä hetkellä ympäristöä kuormittavaa kaskiviljelyä, josta olisi tarkoitus siirtyä ekologisempiin viljelymenetelmiin, kuten ns. conservation agriculture -malliin.

Suomi rahoittaa hanketta 5,5 miljoonalla eurolla. Mukana rahoituksessa ovat myös International Fund for Agricultural Development (IFAD, 24,8 dollarin lainaosuus), Sambian hallitus (6,6 miljoonaa dollaria verorahoja), viljelijät itse (1,5 miljoonaa dollaria) ja alueen kunnat (0,5 miljoonaa dollaria).

Paikallisen yhteistyön määräraha hunajan tuotannon tukemiseksi

Suomi on tukenut Sambian pienviljelyä myös myöntämällä paikallisen yhteistyön määrärahan Sambian hunajakomitealle (Zambia Honey Council, ZHC). Suomen Lusakan lähetystö tuki ZHC:n työtä paikallisen yhteistyön määrärahoista 67 000 eurolla vuosina 2009-2010 ja vuonna 2011 päätettiin uudesta 100 000 euron tuesta.

Toukokuussa 2011 valmistuneet evaluoinnin mukaan hunajakomitean alueellisten järjestöjen kouluttajat olivat ansiokkaasti opastaneet tuottajia ruohopesien rakentamisessa sekä parhaissa säilöntä- ja keruumenetelmissä.

Sen sijaan keräys- ja myyntipisteiden toiminta ei evaluaation mukaan saavuttanut odotettuja tuloksia. Tiedonkulun ja infrastruktuurin puutteiden takia hunajan ostaminen maaseudulta keskittyy edelleen vain muutamalle ostajalle. Monilla tuottajilla ei ole vielä matkapuhelimia, mutta niiden määrä kasvaa tasaiseen tahtiin kuuluvuuden laajentumisen myötä.

Sambian hunajantuotannon suurena ongelmana on heikko infrastruktuuri. Ulkomaisille markkinoille pääseminen vaatii moderneja mehiläispesiä, pesien tasokasta huoltamista, lasipurkkien valmistusta ja asianmukaista koulutusta. Myös liikenneyhteydet ovat pullonkaulana.

Sambian hunajakomitea haluaa kehittää ekologisesti kestäviä tuotantomenetelmiä, edistää tuottajien järjestäytymistä ja markkinointia sekä yhdenmukaistaa hunajan laatua.

Hunajaa kerätään marraskuussa ja kesäkuussa, joten mehiläishoito on oiva sivutulonlähde maanviljelijöille. Mehiläiset myös pölyttävät kukkia kerätessään siitepölyä ja täten parantavat ruokakasvien satoja.

Ruokaturvaa tautivapailla viljelykasveilla

Viljelyolosuhteiden muuttuessa haastaviksi etenkin kuivilla alueilla ilmastonmuutoksen seurauksena, paikallisiin olosuhteisiin paremmin sopeutuvien viljelylajikkeiden kehittäminen on tärkeää. Suomi tukee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n ja Sambian maatalouden tutkimuskeskuksen ZARI:n yhteistä, tautivapaisiin viljelykasveihin keskittyvää tutkimushanketta vuosina 2012-2015. Hanke pyrkii edistämään taudittomien bataatti-, peruna- ja kassavalajikkeiden tuotantoa. Nämä kasvit menestyvät vaatimattomissakin maaolosuhteissa ja vähemmällä lannoituksella kuin esimerkiksi maissi, jota Sambiassa viljellään paljon.

Hankkeen aikana MTT ja ZARI perustavat laboratorion, jossa voidaan tuottaa uusia taudittomia viljelykasvien lisäysaineistoja maatalouden tarpeisiin solukkoviljelyn avulla. MTT:n mukaan kasvitautien taltuttaminen on tärkeää, sillä ne uhkaavat vähentää juuri- ja mukulakasvien satomääriä 20-70 prosentilla. Tutkimustyön ja laboratoriotyöntekijöiden kouluttamisen kautta hankkeen tulokset hyödyttävät sekä paikallisia instituutioita, kuten maatalousministeriötä, mutta myös sambialaisia viljelijöitä.

Demokratialle tukea

Suomi on osallistunut myös YK:n kehitysohjelman UNDP:n koordinoimaan vaalimenettelyjä kehittävään hankkeeseen yhdessä EU:n, Hollannin, Iso-Britannian, Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Ne tekevät hankkeessa yhteistyötä Sambian vaalikomission ja sisäministeriön kanssa.

Suomen antama 190 000 euron tuki käytetään naisten osallistumisen edistämiseen, ja apu on pääasiassa kanavoitu kansalaisjärjestöjen kautta.