Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Pikkukylästä kasvukeskukseksi

Kundalumwanshya on muuttumassa syrjäisestä kylästä kasvavaksi, vaurastuvaksi ja aktiiviseksi asutuskeskittymäksi. Kehitys ei kuitenkaan jakaannu kylässä tasaisesti.
Kundalumwanshyan keskustassa on useita pieniä kauppoja, joista voi ostaa peruselintarvikkeita.
GLM Sambia
 
Kundalumwanshya oli 1900-luvun lopulla lähes täysin eristäytynyt kylä. Kehitysohjelmien virkaa toimitti muutama huonosti toimiva naisten kehitysryhmä. Asukkaat uskoivat jäävänsä pysyvästi äärimmäiseen köyhyyteen, mutta muutos on mutkien kautta johtanut kohti vakaampaa ruokaturvaa.
 
Kylän elinolosuhteisiin ovat vaikuttaneet parantuneet koulu- ja terveyspalvelut, helpompi veden saanti, kohentunut infrastruktuuri ja suuremmat sadot. Tähän on päästy kansalaisjärjestöjen, kyläläisten ja paikallisten poliittisten vaikuttajien yhteistyöllä. Materiaalisen kasvun ohella ovat kasvaneet myös kyläläisten ylpeys ja itsetunto. 
 
Vuonna 2000 kyläkoulussa oli kaksi opettajaa ja yksi luokkahuone vuodelta 1967. Lisäksi koulun yhteyteen oli rakennettu molemmille opettajille asunnot. Itseopiskelutila oli sen sijaan jäänyt kesken. Vuoteen 2010 mennessä koulun vanha luokkahuone oli remontoitu ja sen lisäksi oli rakennettu toinen luokkahuone. Opettajien asuntoja oli tällöin kaikkiaan viisi ja opettajia kahdeksan. Koulussa oli aloittanut toimintansa myös esikoulu. 
 
Kylään rakennettiin uusi terveysklinikka vuonna 2005 ja viisi vuotta myöhemmin sinne saatiin valtion palkkaama terveydenhoidon ammattilainen. Muita uudistuksia ovat olleet jyvämylly, viljavarasto ja markkinakeskus, kuusi vaatimatonta ruokakauppatilaa sekä Lukusashi-joen ylittävä silta, joka lyhentää välimatkaa Serenjen kaupunkiin.
 
Vuonna 2010 kylässä toimi kuusi aktiivista maanviljelijäryhmää ja kolme neljännestä kylän maanviljelijöistä on siirtynyt kokonaan tai osittain luonnonmukaisiin viljelymenetelmiin. Myös kansainväliset ja paikalliset kansalaisjärjestövieraat ja vapaaehtoiset tuovat kylälle statusta ja ylpeyttä.
 

Kasvava vauraus houkuttelee asukkaita

 
Uudistusten myötä kylän väkiluku on vuosikymmenessä kaksinkertaistunut. 2000-luvun alussa asukkaita oli 2 500, mutta vuonna 2010 heitä oli jo 5 000. Syynä kasvuun ovat olleet erityisesti lasten parempi terveydenhoito sekä muualta tulevat uudet asukkaat. Kylän maine on kiirinyt. Uusia tulokkaita vetävät puoleensa erityisesti parantuneet sosiaalipalvelut, veden saanti sekä mahdollisuus kehittää erilaisia taitoja. 
 
Kundalumwanshya erottuukin alueen muista kylistä edukseen. Siellä on pystytty parantamaan yleistä infrastruktuuria ja edistämään asukkaiden materiaalista hyvinvointia. Myös asukkaiden tiedot ja taidot ovat kasvaneet ja he osallistuvat mielellään kehitysohjelmiin.    
 
Kundalumwanshyassa asuvan Martin Changwen mielestä kylä erottuu muista kestävien viljelymenetelmien vuoksi: “Meitä on myös koulutettu kampanjoimaan ja ajamaan omia tavoitteitamme. Suurin osa kyläläisistä pystyy ruokkimaan perheensä läpi vuoden. Naisia täällä kunnioitetaan, koska he ovat vastuullisissa asemissa erilaisissa yhteisön kehittämisryhmissä.”
 
Ruth Tembo kertoo: "Kaikkein tärkeimpiä hankkeita ovat olleet klinikka, peltometsäviljely ja mylly. Nämä ovat hyödyttäneet koko Kundalumnwanshyan yhteisöä. Minä olen onnistunut perustamaan hyvän hedelmätarhan, joka on jo alkanut antaa satoa. Erityisesti me naiset kohtasimme aiemmin suuria ongelmia raskauden loppuaikoina pitkien kävelymatkojen takia. Klinikan ansiosta me saamme nyt terveyspalveluja täällä omassa kylässämme, ja se hyödyttää myös muita ympäröiviä kyliä."
 

Tuloerot vaikuttavat kehitysintoon

 
Janet Mkosha ei kuulu kehitysryhmiin, mutta on silti iloinen siitä, että voi nauttia niiden tuloksista. Hän on kiitollinen valtiolle, joka on auttanut klinikan avaamisessa ja lisännyt kouluun luokkahuoneen. Mkosha toivoo, että valtio toisi kylään viestintäteknologiaa ja parantaisi tieverkostoa.
 
Rachel Munsha kokee, että kaikki kyläläiset eivät vieläkään arvosta kylässä toteutettuja ohjelmia, jos he eivät ole liittyneet kehitysryhmiin. Munshan mielestä nämä yksilöt hidastavat edistystä. 
 
Kehitys ei ole jakaantunut kylässä tasaisesti. Köyhimpien kyläläisten keskuudessa uudet luomutekniikat ovat muita vähemmän käytössä. Heillä ei ole varaa odottaa vuosia peltometsäviljelyn satoa, vaan he luottavat yhä kalliisiin lannoitteisiin, joista he saavat alennusta valtion tukiohjelmien avulla.
 
Parhaiten toimeentulevat taas innostuivat peltometsäviljelystä ensimmäisinä, koska he pystyivät ottamaan riskin uuden tekniikan epäonnistumisesta. Heillä on tarpeeksi maata, joten he pystyivät kokeilemaan uutta tekniikkaa vanhojen ohella. He ovat myös aktiivisempia kylään perustetuissa viljelijä- ja muissa ryhmissä.
 
Green Living Movement (GLM) -järjestö painottaa, että kylän materiaalinen hyvinvointi on edelleen hyvin suhteellista ja köyhyys vallitsevaa: huolenaiheena onkin kaikkein köyhimpien haavoittuvan aseman parantaminen.
 
Kyläläiset ovat pohtineet GLM:n vetämissä työpajoissa ratkaisuja ongelmiin. Ratkaisukeinoiksi on esitetty maataloustuotannon parantamista esimerkiksi traktoreilla ja vedenkeräysmenetelmillä, kestävää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja hallituksen kanssa sekä tiedonsaannin parantamista. 
 

Kommunikaatio ongelmana

 
Edistyksestä huolimatta Kundalumwanshyalla riittää vielä valtavasti haasteita. Niitä ovat etenkin huonot viestintä- ja kuljetusyhteydet sekä markkinoiden puute.
 
Tyytymättömyyttä kyläläisissä aiheuttaa Lukusashin sillan yli vievän tien huono kunto, sillä tie tarjoaisi lyhimmän reitin lähimpään kaupunkiin Serenjeen. Tarvetta olisi puutarhojen ja peltojen kastelulaitteille. Kouluunkaan ei vielä olla täysin tyytyväisiä, sillä kaikille opettajille ei ole ehditty rakentaa asuntoa.
 
Erityisesti tiedonsaannin ja viestintälaitteiden puute aiheuttaa ongelmia. Monet kyläläiset haluaisivat kännykän ja television, kun taas jotkut toivovat autoa. Vuonna 2010 muutamilla kyläläisillä oli jo kännykkä, jota pystyi käyttämään lähinnä kylää ympäröivillä vuorilla. Kännyköiden akkuja varten sekä muuhun pieneen sähköntarpeeseen käytetään aurinkopaneeleja.
 
Paneelien omistajat varastoivat sähköä autojen akkuihin, joista sitä käytetään mm. valaisuun ja myydään kännykänlataajille. Aurinkopaneelia tarvittaisiin myös terveysklinikalle, jotta lääkket saataisiin jääkaappiin. 
 
Radio on monella kyläläisellä ollut jo pidempään. Suuret kansainväliset kanavat, kuten BBC ja Voice of America kuuluvat hyvin. Sen sijaan paikalliset kanavat kuuluvat huonojen yhteyksien takia vain ajoittain. Kyläläiset vitsailevatkin, että he pysyvät paremmin kärryillä Washingtonin kuin Lusakan tapahtumista.

 

Lue myös

  • Kundalumwanshyan asukkaat saivat klinikkarakennuksen 2000-luvun alussa, mutta vasta vuonna 2010 klinikalle saatiin valtion palkkaama terveydenhoitaja.
  • Aiemmin Kundalumwanshyan lapset lähetettiin kouluun vain tavan vuoksi. Kyläläisten asenne on muuttumassa. Koulutus auttaa työnsaannissa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
  • Kundalumwanshyan elämä on vuosien saatossa muuttunut. Kylässä on tehty paljon töitä edistysaskeleiden eteen, onnistumisia on tullut usein vasta lukuisten epäonnistumisten jälkeen.