Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Perinteinen laki määrittää maankäyttöä

Tärkein perinteisen järjestelmän hallinnoima asia Kundalumwanshyassa on maa ja sen käyttö. Kylän päämies osoittaa, mikä maapala voidaan antaa uudelle tulokkaalle.
Kundalumwanshyan päämies Thomas Kunda hoitaa metsäviljelmiään.
GLM Sambia

Lain mukaan Sambian presidentti omistaa kaikki maat. Käytännössä maa on jaettu perinteisen lain piirissä olevaan maahan sekä valtion maahan, jota on erityisesti pääteiden varsilla kaupallisten viljelijöiden käytössä.

Syrjäisemmillä alueilla ulkopuolista kiinnostusta maahan ei juuri ole. Niinpä esimerkiksi Kundalumwanshyassa maan hallinnointi tarkoittaa ensi sijassa alueen asukkaiden keskinäisiä järjestelyjä.

Alueen heimopäälliköllä on absoluuttinen valta jakaa maata asukkaille. Mutta koska yhdellä päälliköllä voi olla hallinnassaan satoja kyliä, hänen valtaansa käyttävät kylissä käytännössä päällikön neuvonantajat, chilolot.

Maankäyttöoikeuden osoittaminen

Jos kyläläinen tai uusi tulokas haluaa maata, hän menee ensin keskustelemaan asiasta oman kylänsä päämiehen kanssa. Päämies on siis eri henkilö kuin heimopäällikkö. Päämiehellä on valtaa vain yksittäisessä kylässä. Päämies osoittaa sopivan maapalan halukkaalle. Tämän jälkeen kyläläinen ilmoittaa alueesta chilololle, joka vahvistaa asian ja rajaa maan.

Kun kyläläinen on rakentanut maalleen talon, hän rekisteröityy heimopäällikölle talonomistajana. Kyläläinen ostaa heimopäälliköltä talokirjan, jonka jälkeen hänen on maksettava tälle vuosittain vuokraa.

Maankäytön paradokseja

Kundalumwanshyassa on paljon vapaata maata, mutta se on monella tapaa tavoittamattomissa.

Kylä sijaitsee syrjäisellä maaseudulla, jonne on huonot kulkuyhteydet. Kylän keskustassa on kuitenkin koulu, klinikka ja tori ja sinne johtaa tie. Siksi maa-alueet keskustan ja tien lähettyvillä ovat hyvin haluttuja. Myös sellaiset maat, joihin kuuluu joki tai puro, ovat hedelmällisyyden ja kastelumahdollisuuden takia suosittuja.

Vapaata maata on samalla paljon tarjolla – vieläkin syrjemmällä. Jos oma pelto on kymmenien kilometrien päässä kylän keskustasta, eikä sinne johda edes polkupyörän mentävää polkua, vaikeutuu elämä huomattavasti. Kauimpana kylän keskustasta asuvat perheet eivät esimerkiksi lähetä lapsiaan kouluun.

Suurin osa kylän maista on kahden suvun hallinnassa: Kundalumwanshyan perustajasuku sekä vuonna 1950 kylään saapunut Muteman suku. Perheillä on myös valta päättää, kenelle maata annetaan.

Maanhallinta on valtasuhteiden vuoksi kylässä arka aihe. Esimerkiksi käyttämättömänä olleiden maiden rajoista syntyy kiistoja naapureiden välille. Toisaalta monilla perheillä on maata enemmän kuin ne pystyvät hyödyntämään.

Maan periminen

Myös maan ja omaisuuden epäselvä perimisjärjestys altistaa kyläläiset maakonflikteille. Perinteisen hallinnon piiriin kuuluvaa maata ei voi ostaa eikä myydä, vaan maat siirtyvät perinnönjaossa seuraavalle sukupolvelle. Ylimääräistä maata omistava perhe voi silti siirtää maan käyttöoikeuden päällikön luvalla toiselle osapuolelle.

Perinteisesti maa ja muu omaisuus on peritty matrilineaarisesti siten, että maat siirtyvät miespuolisen omistajan sisarenpojalle. Laajennetuista perheistä ydinperheisiin siirtyminen on kuitenkin alkanut muuttaa matrilineaarista perimysjärjestystä, sillä ydinperheen jäsenet eivät halua luovuttaa maitaan ulkopuoliselle sukulaiselle.

Niinpä kylässä sovelletaan nykyään jonkin verran myös patrilineaarista perimysjärjestystä, joka takaa maiden pysymisen ydinperheen piirissä. Erilaiset perimysjärjestykset sekoittuvat usein keskenään: esimerkiksi kylän päämies on testamentannut valtaosan maistaan omalle pojalleen patrilineaarisen perimysjärjestyksen mukaisesti, mutta lisäksi myös matrilineaarisen järjestyksen mukaan seuraavaksi päämieheksi nouseva sisarenpoika perii osan päämiehen maista.

Lue myös

  • Jennifer Kunda on päämiehen tytär ja viiden lapsen äiti. Ison maatilan hoito ei ole ollut yksinhuoltajalle helppoa, vaikka Jennifer kuuluukin kylän parempiosaisiin asukkaisiin.
  • Kundalumwanshyassa valtaa käyttää toisaalta kylän päämies eli sulutan, ja toisaalta alueen heimopäällikkö eli mfumu ja hänen neuvonantajansa.
  • Sambiassa maalainsäädäntöä aloitettiin uudistamaan vuonna 2014. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden muodostama liittouma ajaa perinteisten maanomistusoikeuksien virallistamista.