Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Opiskelijoiden tuella vihreitä kyliä Sambiaan

Vihreä kylä -hankkeen toteuttaminen sambialaisen järjestön kanssa on merkinnyt suomalaisille opiskelijoille molemminpuolista oppimista ja inspiroivaa yhteistyötä.
Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunnan TUOn järjestämä ilmastotyöpaja Chatuman kylässä, samalla seudulla kuin Kundalumwanshya.
Katja Mansikkaniemi

Vihreä Kylä on Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (TUO) ja Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Sammakon kehitysyhteistyöhanke sambialaisen Green Living Movement -järjestön (GLM) kanssa. Hankkeessa tuetaan Kundalumwanshyan ja neljän muun sambialaiskylän toimeentuloa kannustamalla pienviljelijöitä kestävään maatalouteen ja voimaannuttamalla ihmisiä toimimaan. Osana hanketta on kyläläisiä koulutettu peltometsäviljelyyn, mehiläistenhoitoon ja markkinointiin.

Opiskelijoille mahdollisuus avartaa maailmankuvaa

Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa sambialainen yhteistyökumppani Green Living Movement (GLM). Suomalaisen järjestön roolina on tukea työtä ja tarjota toisinaan ulkopuolinen näkökulma tilanteeseen.

TUOn kiinnostus kehitysyhteistyöhön syntyi halusta tarjota opiskelijoille globaaleja toimintamahdollisuuksia. Samalla TUOsta tuli pioneeri. Se on ensimmäinen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, joka hallinnoi Ulkoasianministeriön hankkeelle myöntämää kansalaisjärjestöjen hanketukea.

"On iso rikkaus, että opiskelijoilla on tällainen mahdollisuus osallistua kehitysyhteistyöhön”, toteaa TUOn entinen projektikoordinaattori Noora Mantere. ”Opiskelijatoiminta ei ole vain bileiden järjestämistä, vaan TUOn toiminnassa on kansainvälinen ulottuvuus Etelään asti.”

Klubi-iltoja ja lipaskeräyksiä

Ulkoministeriön hanketuki kattaa enintään 85 prosenttia hankkeen kokonaiskuluista. Omarahoitusosuuden, 15 prosenttia, TUO kokoaa lipaskeräyksin, klubi-illoissa, vapaaehtoisella kehitysyhteistyömaksulla ja farmarikaveri-kampanjalla.

”Omarahoituksen kerääminen vaatii kekseliäisyyttä ja työtä", toteaa Noora Mantere. "Se on ollut koko ajan haasteellista. Nyt Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Sammakko on onneksi lähtenyt mukaan tukemaan hanketta”, hän iloitsee.

Hanke on inspiroinut kehitysyhteistyöaiheisen opintokokonaisuuden ammattikorkean opintovalikoimaan. Opinnoissa tutustutaan Vihreä kylä -hankkeen lisäksi laajemmin niin Suomen viralliseen kuin järjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön.

Ammattikorkeakoulun opiskelijoita on kannustettu globaaliin vastuuseen myös mahdollistamalla opiskelijoiden osallistuminen hankeseurantamatkoille ja työharjoitteluun Sambiassa. Haasteena on sitouttaa liikkuvaisia opiskelijoita pitkäjänteiseen toimintaan. 

Yhteistä oppimista

Sambialais-turkulainen yhteistyö on ollut antoisaa. Uusia toimintatapoja on opittu puolin ja toisin.

”Voimme hankkeen toteutuksessa luottaa sambialaisiin. Vastuu on heillä”, Mantere kertoo. Opiskelijakunnan pääsihteeri on jakanut taloushallinto-osaamistaan, ja hallituksen jäsenille on kerrottu hankkeen edistymisestä. 

Sambiassa suomalaisten tuki on mahdollistanut GLM:n yhteistyön. ”Hankkeilla ulkomaiset kansalaisjärjestöt vahvistavat Etelän kansalaisyhteiskuntaa”, sanoo GLM:n aktiivi Clive Chibule. 

Yhteydenpito mantereelta toiselle takkuaa toisinaan, sillä GLM-järjestöllä ei ole toimistollaan kovin sujuvaa internet-yhteyttä. TUOn seurantamatkat Sambiaan ja GLM:n vierailut Suomeen ovatkin olleet tärkeitä keskustelujen mahdollistamiseksi. Loppuvuodesta 2009 GLM:n aktiivi Clive Chibule oli Suomessa vapaaehtoisena Etelän vapaaehtoisohjelma Etvon kautta.

Lue myös

  • Peltometsäviljely vaatii paljon työvoimaa, mutta sen edut kyläläisille ovat selviä. Kaikki pellolta korjattava sato on tuottoa, tuotanto on hyvää vuodesta toiseen ilman ympäristöhaittoja ja perheiden toimeentulo on parantunut.
  • Maanviljely on aina ollut Kundalumwanshyan sydän. Kylän viljelykäytäntöihin ovat vaikuttaneet niin valtio kuin kansalaisjärjestöt, mutta kyläläisten elanto on yhtä riippuvainen maasta nyt kuin sata vuotta sitten.
  • Kylän hyvinvointi on vuosien saatossa parantunut, mutta haasteita riittää edelleen. Tulonlähteitä pitäisi laajentaa ja oppia käyttämään rahaa. Bataattivarasto ja kännykkäverkkokin puuttuvat.