Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Kansalaisjärjestöt kampanjoivat kansalaisten osallistumiseksi

Sambialainen keskustelu ilmastonmuutoksesta pyörii valitettavan paljon vain hallituksen ja tutkijoiden keskuudessa. Vain harvat kansalaisjärjestöt ovat perillä maan ilmastopolitiikasta, tavalliset kansalaiset sitäkin vähemmän.
Kansalaisjärjestöt haluat viedä keskustelun ilmastonmuutoksesta ja sen vaatimista ratkaisuista kaikkien ihmisten pariin.
GLM

Kansalaisyhteiskunta on Sambiassa yleisesti ottaen vireä ja aktiivinen, mutta ympäristösektorilla se on vielä lapsenkengissään. Sambiassa toimii vain kourallinen ympäristöjärjestöjä; valtaosa järjestöistä keskittyy tuottamaan palveluita ja tukemaan ruohonjuuritason vaikuttamista. Kansalaisjärjestöt tekevät työtä erityisesti hiv/aidsin, peruskoulutuksen, mikrolainojen, veden ja sanitaation sekä vammaisten, orpojen ja katulasten parissa. Ympäristökysymykset kuten luonnonvarojen kestävä käyttö, maanviljely ja maanomistussuhteet ovat kuitenkin nousemassa sambialaisjärjestöjen agendalle ja sitä kautta kansalaisten tietoisuuteen.

Suomi pitää ympäristösektorin kansalaisyhteiskunnan vahvistamista tärkeänä. Suomi rahoittaakin yhdessä Tanskan kanssa ympäristöjärjestöjen kapasiteetin kehittämistä Sambiassa. Vuonna 2010 käynnistyneen hankkeen avulla tuetaan sambialaisjärjestöjen ympäristöön ja luonnonvarojen kestävään hallintaan ja käyttöön liittyviä hankkeita. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on, että ympäristöajattelu valtavirtaistuu Sambian kansalaisyhteiskunnassa. Suomen rahoitusosuus vuosille 2010–2012 on 1 850 000 euroa.

Kansalaisyhteiskunnan ilmastonmuutosverkosto

Vuonna 2009 perustettu Sambian kansalaisyhteiskunnan ilmastonmuutosverkosto (ZCSCCN) kokoaa yhteen järjestöjä eri puolilta maata. Järjestöt ovat tehneet yhteistyötä erityisesti kansainvälisten ilmastokokousten alla muotoillessaan yhteisiä tavoitteita. Järjestöjen mukaan niin rikkaiden kuin köyhienkin maiden tulee ryhtyä ilmastotoimiin, mutta velvoitteet pitää suhteuttaa päästömäärään. Päävastuu päästöleikkauksista on rikkailla mailla. Sambialaisjärjestöt vaativat teollisuusmaita pitämään kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan ja turvaamaan kehitysmaille riittävää ilmastorahoitusta. Afrikan maiden taas tulee puuttua kaskiviljelyyn, jätehuoltoon, luonnon kannalta kestämättömiin viljelymuotoihin ja metsien hakkaamiseen polttopuiksi. REDD+ ohjelma ja metsitys on noussut vuosien saatossa järjestön osaamisen keskiöön.

Kansalaisjärjestöillä on myös erityisvaatimuksia Sambian hallitukselle. Sen tulee kannustaa ympäristöystävälliseen tuotantoon verovähennyksin ja vastaavasti lakata tarjoamasta verohelpotuksia ulkomaisille suuryrityksille. Ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin tulee ohjata päätöksentekoa. Esimerkiksi uraanin louhiminen saattaa tuoda voittoja lyhyellä aikavälillä, mutta se saastuttaa miljoonien sambialaisten juomaveden, mikä tekee siitä ekologisesti kestämätöntä.

Green Living Movement -järjestön aktiivien mielestä tarvitaan paljon lobbaustyötä, jotta kansalliseen budjettiin saadaan rahoitusta suunnitelmien toimeenpanemiseksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevat lähinnä ruohonjuuritason järjestöt. He ovat yhdessä ympäristösektorin järjestöjen kanssa olleet vaikuttamassa Sambian ilmastonmuus-strategiaan.

Sambialaisjärjestöt pyrkivät kiinnittämään päättäjien huomion siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen ja ruokaturvaan, veteen ja sanitaatioon, terveyskysymyksiin sekä metsiin.
Energia- ja ilmastokysymyksiä tutkiva EECZ-järjestö (Energy and Environmental Concerns for Zambia) on muun muassa pureutunut vaikutuksiin, joita ilmastonmuutoksella on ihmisten terveyteen, kertoo järjestön mikrobiologi George Kasali. Ilmaston lämpeneminen ja siitä johtuvat tulvat vauhdittavat monien tautien, kuten malarian ja ripulin leviämistä.

Perustietoa ilmastonmuutoksesta

Suurin osa sambialaisista tietää ilmastonmuutoksesta vain hyvin vähän, joten tiedotuskampanjoita tarvitaan. Siksi ZCSCCN on alkanut järjestää piiri- ja kylätason kokouksia ilmastoasioista. Kansalaisjärjestöt pyrkivät viemään ilmastokeskustelua tavallisten kansalaisten piiriin, jotta yhteisöiden ääni saadaan paremmin kuuluviin. Sambiassa ilmastonmuutoksesta puhuvat valitettavan usein vain hallitus, akateemikot ja järjestöväki. Järjestöt pitävät yhteisöjen ja viljelijöiden kouluttamista ja osallistumista ensisijaisen tärkeänä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Viljelijä Martin Changwe on esittänyt Kundalumwanshyassa pidetyissä keskusteluissa toiveen nykyistä demokraattisemmasta järjestelmästä, jossa tavalliset ihmiset voisivat vaikuttaa valtion linjauksiin. Hän kokee, että osallistamisprosesseja on liian vähän. Ne rajoittuvat yleensä muutamaan kansalaisjärjestöjen pitämään kommentointitilaisuuteen, joilla on vain vähän vaikutusta politiikan sisältöön. Kundalumwanshyasta käsin poliittiset prosessit tuntuvat kovin kaukaisilta.
 

 

Lue myös