Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Naisilla rajalliset oikeudet omaisuuteen

Kundalumwanshyan viljelijöistä suurin osa on naisia. He ovat usein kaikista köyhimpiä ja heidän oikeutensa maahan on heikko. Leskeksi jääminen saattaa myös merkitä omaisuuden menettämistä miehen suvulle.
Kundalumwanshyan päämiehen tytär Jennifer Kunda on perinyt isältään maata. Kuvassa hän työskentelee perheineen kassavapellolla.
GLM Sambia

Kundalumwanshyassa on perinteisesti ollut käytössä matrilineaarinen järjestelmä, joka on yksilinjainen suvunlaskentatapa. Se on yleinen tapa monissa afrikkalaisissa kulttuureissa.

Linjausuvuissa sukulaisuus lasketaan pelkästään joko äidin tai isän puolelta. Nämä linjasuvut sitten muodostavat klaaneja eli laajoja sukulaisuusyksiköitä, jotka periytyvät samasta esi-isästä.

Matrilineaarisessa järjestelmässä lapset kuuluvat äitinsä sukuun ja heidän isänsä oman äitinsä sukuun. Sukulaisiksi lasketaan siten vain ne henkilöt, jotka polveutuvat äidin puolelta, eli äidin äidistä, äidin äidinäidistä jne. 

Tällainen järjestelmä ei kuitenkaan käytännössä ole naisen kannalta patrilineaarista parempi. Niissä molemmissa valta kuitenkin on suvun miehillä.

Myös Kundalumwanshyassa naisten asema on perinteisesti ollut täysin riippuvainen isästä, veljestä tai aviomiehestä. Naiset eivät aiemmin voineet hallita maata muuten kuin miehensä kautta, mutta tilanne on jonkin verran muuttunut. Nykyisin vanhemmat voivat halutessaan jättää maansa hallinnan myös tyttärelleen.

Leskinaisen asema on heikko

Edelleen on yleistä, että miehen kuollessa tämän sukulaiset ryöväävät maan leskeltä ja jättävät hänet oman onnensa nojaan.  naisetkaan eivät ole välttyneet leskinaisiin kohdistuvilta vääryyksiltä.

Syksyllä 2005 lukuisia tärkeitä luottamustehtäviä hoitava kundalumwanshyalainen nainen ajettiin viiden lapsensa kanssa pois kotoaan sen jälkeen, kun hän oli jäänyt leskeksi. Näin kävi, vaikka naisen omassa ydinperheessä sukupuolten välinen tasa-arvo oli sambialaisittain varsin pitkällä. 

Perheenjäsenet esimerkiksi söivät perheessä yhdessä, suomalaisvapaaehtoisen esimerkkiä noudattaen. Muut kyläläiset noudattavat tapaa, jossa naiset ja lapset eivät syö yhdessä miesten kanssa.

Naisille vaaditaan vahvempia oikeuksia

Maan ja muun omaisuuden ryövääminen leskinaisilta on Sambiassa laaja ja paljon keskustelua herättänyt ongelma. Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet hallitusta tekemään naisten oikeusturvaa parantavia muutoksia niin perinteiseen kuin valtiolliseenkin lakiin. 

Valtiollinen laki takaa leskinaisille osuuden mieheltä jäävästä omaisuudesta, mutta varsinkin syrjäseuduilla riitojen vieminen oikeuteen on usein käytännössä mahdotonta. Perinteinen laki vaihtelee eri etnisissä ryhmissä, mutta perinteisen lain piirissä solmituissa avioliitoissa leskille tai eronneille naisille annetaan usein vain se, mitä suvun johtavat henkilöt haluavat antaa. 

Joulukuussa 2005 perinteistä lakia tulkitseva paikallistason oikeusistuin julkisti tosin merkittävänä pidetyn ennakkopäätöksen, jonka mukaan eronnutta naista ei saa jättää puille paljaille siinäkään tapauksessa, että avioliitto olisi solmittu perinteiseen tapaan ilman viranomaisvihkimistä. 

Viime vuosina perinteinen järjestelmä onkin alkanut joustaa ja myöntää maata myös naisille, muun muassa kansalaisjärjestöjen kampanjoinnin seurauksena. Vielä vuonna 2018 keskeneräisessä maalain uudistusprosessissa on nostettu esille myös naisten ja muiden erikoisryhmien asema maan omistukseen.

Lue myös

  • Jennifer Kunda on päämiehen tytär ja viiden lapsen äiti. Ison maatilan hoito ei ole ollut yksinhuoltajalle helppoa, vaikka Jennifer kuuluukin kylän parempiosaisiin asukkaisiin.
  • Rachel Munsha on yhden tytön ja viiden pojan äiti. Hän saa sivutuloja oluen myynnistä, jonka ansiosta perhe on parhaimmillaan syönyt kolme kertaa päivässä läpi vuoden.
  • Naisten sosiaalinen asema ja lailliset oikeudet ovat parantumassa. Muutoksen taustalta löytyvät kansalaisyhteiskunnan kampanjat tasa-arvoisten oikeuksien puolesta. Paljon työsarkaa on myös vielä jäljellä.