Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Matrilineaarinen lala-kansa

Kundalumwanshya sijaitsee Chibalen alueen sydänmailla. Chibale on yksi kahdeksasta lala-kansan hallinnollisesta alueesta Serenje-piirikunnan alueella Sambian keskiprovinssissa.
Vaikka Jennifer Kunda on kylän päämiehen tytär, hän ei peri tämän valtaa. Matrilineaarisen perinteen mukaan vallan perii sen sijaan päämiehen sisarenpoika.
GLM Sambia

Kundalumwanshyan asukkaat kuuluvat lala-kansaan ja puhuvat lala-kieltä. Lala tarkoittaa nukkumista. Tarinan mukaan bembat nimesivät heidät laloiksi hyökätessään heimosotien aikoihin kyliin ihmisten nukkuessa.

Lalat ja bembat tulivat aikoja sitten paikasta, jonka nimi oli Kola. Se sijaitsi Luban ja Lundan valtakuntien alueella nykyisessä Angolassa, Kongon altaan pohjoisosassa. Sieltä ovat kotoisin myös Sambian Luoteis- ja Luapula- provinsseissa asuvat lundat. Bembat ovat nykyisin asettuneet kuparivyöhykeelle, Luapulaan ja pohjoisprovinssiin.   

Lalat saivat bemboilta päällikön

Bembojen myytin mukaan he antoivat lala-kansalle päällikön. Kolan alueen ylipäällikön eli chitimukulan nimi oli Mukulumpe. Hänellä oli jo monta poikaa monen vaimon kanssa, kun hän kuuli naisesta, jonka korvat olivat yhtä isot kuin norsulla. Tämä nainen, Mumbi Mukasa, sanoi tulevansa taivaasta ja kuuluvansa krokotiilin klaaniin. Mukulumpe ja Mumbi Mukasa saivat kolme poikaa ja tyttären. 

Tarinan mukaan Mukulumpe raivoistui, kun hänen poikansa rakensivat tornin, joka romahti tappaen monta ihmistä. Mukulumpe puhkoi Katongon nimisen poikansa silmät ja karkotti tämän veljet Chitin ja Nkolen. Tämän jälkeen hän teeskenteli leppynyttä ja pyysi karkoitetut takaisin. Mukulumpe oli kuitenkin kaivanut ansan tappaakseen kaikki kolme, mutta sokea Katongo varoitti veljiään puhuvalla rummullaan.

Chiti ja Nkole jättivät kuningaskunnan ja pakenivat itään Luapula-joelle, jonka yli Bena Mukulon päällikkö Matanda kuljetti heidät. Kun he saapuivat Luapulaan, Katongo päätti asettua sinne. Nkole ja Chiti jatkoivat itään ja ylittivät Safwan kosket ja Luchindashi-joen. Siellä ryhmästä erkaantui joukko, joka muodosti bena nonan eli sieniklaanin. Toiset jatkoivat etelään, missä he kohtasivat lala-kansan, jotka pyysivät heiltä päällikköä, ja heille annettiin mies nimeltä Kankomba.

Matrilineaarisuus murenee

Lalat ovat monien itäisen Keski-Afrikan kansojen tavoin matrilineaarisia. Periytyminen ei kulje isältä pojalle vaan mieheltä sisarenpojalle. Avioitunut pari asettuu naisen kylään, ja jos pari eroaa tai äidille tapahtuu jotain, lapset kuuluvat äidin perheelle. Jokainen yksilö kuuluu matrilineaariseen sukuun, joka määrittelee hänen asemansa yhteisössä. Valta on siis naisen perheen miehillä.

Jokainen yksilö kuuluu myös matrilineaariseen klaaniin, joka määrittelee tietyt periytyvät asemat. 

Matrilineraarisilla kansoilla on kuta kuinkin samanlainen klaanijärjestelmä. Klaaninimet tulevat kasveilta, eläimiltä tai muuten luonnosta tai kulttuurista. Yksilöä pidetään sekä hänen äitinsä että isänsä äidinpuoleisen klaanin lapsena sekä molempien isovanhempiensa äidinpuoleisen klaanin lapsenlapsena. Matkustajan on helppo löytää vieraanvaraisuutta klaanisukulaisten laajasta verkostosta, joka saattaa ylittää osin jopa heimorajat. Toisaalta kaupungeissa klaaneilla ei juurikaan ole merkitystä.

Nykyään matrilineaarinen järjestelmä on kuitenkin enää vain soveltuvin osin käytössä, ja usein vanhukset kertovat sukulaisille maanomistuksen ja muun omaisuuden siirtymisen järjestelyistä ennen kuolemaansa. Perijöitä ovat patrilineaarisessa hengessä yhä useammin myös miehen omat lapset. Kundalumwanshyassakin lapset perivät nykyään yleensä isänsä, vaikka matrilineaarisessa kulttuurissa he perisivät enonsa. Kylässä näkyykin piirteitä molemmista perinteistä. 

Avioliitto: miehestä mittaa pellolla, naiset heikoilla erotilanteessa 

Saman klaanin jäsenet eivät voi mennä naimisiin keskenään, mutta laloille on sallittua naida serkkunsa. Lala-heimon perinteiseen avioliittokulttuuriin liittyy maataloustyö. 

Sulhasen perhe maksaa suhteellisen pienen myötäjäisen, perinteisesti kanan, mutta häiden jälkeen sulhanen asettuu asumaan appivanhempiensa pihapiiriin vaimonsa kanssa. 

Sambialaisiin kulttuureihin kuuluu appivanhempien kunnioitus, joka ilmenee heitä välttelemällä. Kuitenkin uusi vävy joutuu asumaan heidän lähipiirissään ja työskentelemään heidän pelloillaan. Kun sulhanen on osoittanut olevansa hyvä työntekijä, pitävänsä huolta vaimostaan ja saanut muutaman lapsen, maksavat appivanhemmat hänelle pienen summan rahaa. Tämän jälkeen kanssakäyminen on vapaampaa, ja uusi perhe voi alkaa etsiä omaa maatilaa, jolle asettua asumaan. 

Naisten heikentynyt perintäoikeus näkyy avioerotilanteissa. Naisen täytyy usein palata vanhempiensa luo ilman omaisuutta. Miehen kuollessa on yleistä, että miehen sukulaiset ottavat kaiken omaisuuden ja jättävät lesken oman onnensa nojaan. 

Ongelmana on epäselvyys siitä, mitä järjestelmää käytetään ja miten. Matrilineaarisuutta nuodatetaan yhä vähemmän perherakenteen muuttumisen myötä, mutta perinteisen perimisjärjestelmän rinnalle noussut, valtiolliseen lakiin perustuva perimisjärjestelmä, on sekin käytössä vain osittain.

Lue myös

  • Kundalumwanshyalaisten eri uskonnot vaikuttavat ystävyys- ja sosiaalisiin suhteisiin sekä erityisesti avioliittoon. Ihmiset menevät yleensä naimisiin samaan uskontokuntaan kuuluvan kanssa.
  • Huonokuntoiset tiet ja syrjäinen sijainti tekevät maataloustuotteiden kauppaamisen Kundalumwanshyasta hankalaksi. Toisaalta uusia tulokkaita houkuttelee viljelymaan riittävyys ja terveyspalvelut.
  • Jos kundalumwanshyalaisilta kysytään, keitä he ovat ja mistä tulevat, he kertovat olevansa peräisin muinaisesta Luba-Lundan valtakunnasta.
  • Kundalumwanshyan viljelijöistä suurin osa on naisia. He ovat usein kaikista köyhimpiä ja heidän oikeutensa maahan on heikko. Leskeksi jääminen saattaa myös merkitä omaisuuden menettämistä miehen suvulle.