Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Lupaava peltometsäviljely

Peltometsäviljely vaatii paljon työvoimaa, mutta sen edut kyläläisille ovat selviä. Kaikki pellolta korjattava sato on tuottoa, tuotanto on hyvää vuodesta toiseen ilman ympäristöhaittoja ja perheiden toimeentulo on parantunut.
Christopher Chintu esittelee peltometsäviljelmiään GLM-järjestön Fred Chambanengelle.
GLM Sambia

Peltometsäviljelyssä samalla alueella yhdistetään maanviljely, metsä ja kotieläimet. Käytännön ydin ovat typensitojapuut, jotka lannoittavat peltomaata kemiallisten lannoitteiden sijasta. Puiden juurissa on pieniä valkoisia nystyröitä, joiden bakteerit ottavat typpeä ilmasta ja vapauttavat sitä maaperään.

Typensitojapuut kasvatetaan siemenestä taimitarhoissa. Tarpeeksi suuriksi kasvaneet taimet istutetaan sitten pelloille parin metrin välein. Puiden annetaan kasvaa pellolla noin kolme vuotta, jonka jälkeen ne vaihdetaan uusiin. Puiden typensitomiskyky heikkenee niiden vanhetessa ja niistä kasvaa liian suuria. Kaadetut puut käytetään hyödyksi polttopuuna tai rakennusmateriaalina.

Peltometsätekniikkaan sopivia puulajeja on useita. Niitä käytetään myös tuulensuojana, karjan rehuna tai kuivista lehdistä valmistetaan tuholaistorjunta-ainetta ja lannoitetta pelloille.

Konkreettista hyötyä

Peltometsäviljelyä hyödyntäneet Kundalumwanshyan pienviljelijäkerhojen jäsenet näkevät käytännössä paljon hyötyjä. "Peltometsäviljely on paljon halvempaa kuin keinolannoiteviljely, mutta silti tuottoisaa. Se auttaa pitämään maan hedelmällisenä ja suojelee metsää", kertoo pienviljelijä Jennifer Kunda.

Käytäntö on myös tehostanut peltopinta-alojen käyttöä. Samalla pellolla viljellään yleensä samanaikaisesti maissia, papuja, typensitojapuita ja hedelmäpuita. Näin raivattavan ja kynnettävän pellon määrä vähenee. Samalla maa pystyy runsaan kasvillisuuden takia pidättämään kosteutta kuivuuden varalle.

Huomattavaa on myös se, ettei maatalous ole riippuvaista ulkopuolisista lannoitekuljetuksista, lainoitusjärjestelmien puutteista tai maatalousavustuksista, joiden jakelu yleensä myöhästyy tai on muutoin epäluotettavaa. Myöskään siementen saanti ei ole ongelma. Suurin osa puulajikkeista tuottaa siemeniä, joten niitä voidaan kerätä tilojen omiin ”siemenpankkeihin".

Yhä useampi kyläläinen kiinnostuu

Peltometsäviljelyä Kundalumwanshyassa edistänyt GLM-järjestö arvioi, että kolme neljäsosaa kylän ihmisistä hyödyntää peltometsäviljelyä tai muita luonnonmukaisen viljelyn käytäntöjä ainakin osalla pelloistaan.

Peltometsänviljelyyn siirtymistä ovat rajoittaneet käytännön työvoimavaltaisuus ja se, että hyötyjen saaminen vie vuosia. Suurimpia peltometsäviljelijöitä ovat Kundalumwanshyassa kylän mittapuulla paremmin toimeentulevat pienviljelijät. Heillä on ollut mahdollisus ottaa uuden käytännön tuomia mahdollisia riskejä.

Sambian valtion maatalouspolitiikka ei juuri huomioi peltometsäviljelyä, mutta alueen maatalousviranomainen Vitalis Mulenga näkee peltometsäviljelyn mahdollisuudet: "Peltometsäviljelyllä on mahdollisuus lisätä viljelijän tuloja sekä säilyttää tuotannon perusta. Käytäntöä ei ole vielä kuitenkaan kehitetty tarpeeksi Sambiassa, eikä se ole saanut riittävää tukea hallitukselta."

Hänen mielestään viljelijät voivat myös itse edistää ja levittää eteenpäin peltometsäviljelyn kaltaisia menetelmiä, mutta he tarvitsevat siihen koulutusta hallitukselta ja kansalaisjärjestöiltä.

Lue myös