Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Luomuviljelyä yli rajojen

Vihreä kylä -hankkeen koordinaattori pääsi vertailemaan luonnonmukaisen viljelyn oppeja ja maatalouspolitiikan kiemuroita Suomen ja Sambian välillä.
Thomas Kundan mehiläisten kasvatusta Kundalumwanshyassa.
GLM Sambia

Työskentelen sukuni luomutilalla Pirkanmaalla, joten voinen sanoa kestävien maaseutuelinkeinojen kehittämisen sekä ympäristönhoidon olevan lähellä sydäntäni. Vihreä kylä -hankkeen projektikoordinaattorina minulla oli mahdollisuus tehdä merkittävää työtä.

Olin koko opiskeluajan mukana kehitysyhteistyötoiminnassa. Sambian hankkeen aihepiirit, kuten mehiläistenhoito sekä luonnonmukainen pienviljely, ovat tulleet tutuiksi toimiessani maa- ja metsätalousylioppilaiden tukemassa Lawra-hankkeessa Ghanassa sekä Dodon hankkeessa Madagaskarilla.

Sambiassa maatalouspolitiikan rakenteet ovat muuttuneet niin paljon, etteivät ihmiset ole ehtineet sopeutua. Hanke tukee viljelijöitä tarjoamalla koulutusta kestävistä maanviljelymenetelmistä ja parantaa täten paikallista ruokaturvaa. Valtio ei tällaista tukea tarjoa.

Viljelijät tarvitsevat oikeuksia

Kundalumwanshyan viljelijöillä on itsellään hyvin vähän sananvaltaa siitä, mitä maataloustuotteista maksetaan. Kaikki eivät tunne omia oikeuksiaan tai tiedä, miten kukin voi itse vahvistaa asemaansa. Köyhyys on sitä, ettei ole vaikutusmahdollisuuksia omaan toimeentuloonsa.

Vihreä kylä -hankkeessa ideana on ollut vahvistaa sambialaisen yhteistyökumppani Green Living Movement -järjestön kanssa ihmisten uskoa siihen, että he voivat itse vaikuttaa omaan elämäänsä.

Kansainvälinen maatalouspolitiikka ravisuttelee sekä Sambiassa että Suomessa

Sukumme tilalla viljellään luomuviljaa, ja meillä on myös lypsylehmiä. Viljan hinnan vaihtelut ovat tuntuneet niin Sambiassa kuin Suomessa. Ruoan hinta vaikuttaa kaikkien elintasoon.

Eurooppalaisille viljelijöille maksettavat vientituet aiheuttavat polkumyyntiä Etelään. Maataloustuet herättävät keskustelua myös täällä: suomalaiset kamppailevat tukipolitiikan kanssa ja kärsivät epävarmuudesta. Paikallista ruokatuotantoa tukevaa maatalouspolitiikkaa tarvitaan niin Suomessa kuin Sambiassa. Vapaakauppa suosii niitä, joilla on parhaat edellytykset, eli isoja tuottajia. Jos tukipolitiikasta vetäydytään, ovat sekä suomalaiset että sambialaiset väliinputojia.

Kokemuksesta voin sanoa pienten järjestöjen toteuttamien ruohonjuuritason hankkeiden olevan mitä tehokkain ja toimivin keino koskettaa vaikka sitten afrikkalaisen pienviljelijän arkea. Omasta panoksestaan voi saada aivan uusia kokemuksia sekä mahdollisuuksia vaikuttaa myös tulevaisuudessa.

Kirjoittaja: 
Noora Mantere

Lue myös