Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Huomioita viljelystä, säästä ja kehityshankkeista

Leski Janet Mkosha ei ole mukana kylän kehitysryhmissä, vaikka myöntääkin nauttivansa niiden tuloksista. Hän turvautuu perinteisiin viljelymenetelmiin, kaskeamiseen ja kemiallisiin lannoitteisiin, joilla saa nopeamman sadon kuin uusilla luomumenetelmillä.
Janet Mkosha toivoo, että varsinkin kylän tytöt kävisivät koulun loppuun saakka.
GLM Sambia

Perheeni muutti Kundalumwanshyaan vuonna 1945 etsittyään sopivaa paikkaa, johon asettua. Minä synnyin täällä. 

Viljelen perheeni kanssa kahdeksaa omistamastani 25 hehtaarista. Viljelemme myyntiin bataatteja, maissia ja papuja sekä ruoaksi perheelleni kassavaa, hirssiä ja maissia. Papu ja maissi menevät hyvin kaupaksi, mutta saamme niistä surkean hinnan. Tuotteiden markkinointi on suurin ongelmamme kylässä. 

Käytän kemiallisia lannoitteita ja kaskean metsää, koska näillä tekniikoilla tulokset ovat nopeita. Kaskeamista on käytetty sukupolvien ajan. Muita tekniikoita on syntynyt sen ohelle, mutta kaskeamista käytetään tänäkin päivänä Kundalumwanshyassa. 

Vaihtelevat sääolot vaikeuttavat viljelyä

Sää on todella muuttunut. Lämpötilat ovat korkeampia kuin aiemmin. Kuivuus vaivaa ja sateet viivästyvät. En tiedä, mitä tilanteelle voisi tehdä. 

Saan taloudellista apua, joilla voin hankkia lannoitteita ja siemeniä. Muutoin ne olisivat todella kalliita. 

Kasvatan myös karjaa ja sivutuloja saan oluen teosta ja myynnistä. 

Rahan käytän terveyspalveluihin, ruokaan ja muihin välttämättömiin tarpeisiin. Ennen söimme perheessäni kaksi kertaa päivässä ja vain kerran päivässä joulu- ja tammikuussa, mutta nykyään syömme kolme kertaa päivässä.

Naisten elämä kylässä on yhä rankkaa, mutta se on parantunut menneisiin vuosiin verrattuna. Toivon, että kylän lapset eivät jättäisi koulua kesken, varsinkaan tytöt. 

Kehitysprojektit hyödyttävät

Vaikka en itse ole mukana GLM-järjestön kanssa yhteistyötä tekevissä kerhoissa, voin silti nauttia niiden tuloksista. 

Tärkeimmät kehityshankkeet kylässä ovat terveysklinikka ja vasaramylly. Nämä hankkeet hyödyttävät koko yhteisöä ja ympäröiviä kyliä.

Valtio on auttanut meitä avaamalla klinikan ja parantamalla kyläkoulua rakentamalla toisen luokkahuoneen. Toivoisin, että valtio toisi tänne viestintäteknologiaa ja parantaisi tieverkostoa. Tarvitsisimme kännyköitä ja kuljetuspalveluita. 

Kylän pahimpia puutteita ovat maataloustuotteiden heikko markkinointi, teiden ja siltojen huono kunto, öljynpuristimen puute sekä kehnot liikenneyhteydet kylän ja Serenjen kaupungin välillä. Kaikkien tulisi toimia näiden puutteiden korjaamiseksi.

Lue myös

  • Christopher Chintu on ollut alusta asti innokas ja rohkea luomuviljelymenetelmien kokeilija. Kun Christopher aloitti uudet viljelykokeilut, hänelle naurettiin. Enää ei naureta.
  • Rachel Munsha on yhden tytön ja viiden pojan äiti. Hän saa sivutuloja oluen myynnistä, jonka ansiosta perhe on parhaimmillaan syönyt kolme kertaa päivässä läpi vuoden.
  • Vihreä kylä -hankkeen aikana Kundalumwanshyassa on opittu, että puut eivät kasva vain Jumalan tahdosta. Mitä muuta on viiden vuoden aikana saatu aikaan?