Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa!

Globaali ilmastoliike on moniääninen. Ilmasto-oikeudenmukaisuudessa vaaditaan niille, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Muuttuvat sääolot puhuttavat myös Kundalumwanshyassa. Jos sääolojen ailahtelut alkavat merkittävästi vaikeuttaa maanviljelyä kylässä, on sen viljelijöillä oikeus ulkopuoliseen tukeen ilmasto-oikeudenmukaisuuden hengessä
GLM Sambia

Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole pelkkää teknologiaa vaan hyvinkin kimurantti poliittinen prosessi, johon kietoutuu kätkettyjä valtataisteluja ja ristiriitaisia intressejä. Globaali ilmastoliike vaatii oikeutetusti oikeudenmukaisuutta. Kuka hyötyy päästöistä? Kuka on ensisijaisesti vastuussa ilmastonmuutoksen torjunnasta? Kenen tulee leikata päästöjä ja kuinka paljon?

Oikeutta vaaditaan niille, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista, eli köyhimmille maille, yhteisöille ja ihmisille. Nämä ovat pääosin syyttömiä ilmastonmuutokseen, kun taas teollisuusmaat ovat tuottaneet kestämättömiä määriä kasvihuonepäästöjä ja hyötyneet hiili-intensiivisestä kehityksestä. Globaali ilmastoliike katsoo, että teollisuusmaille on kuluneina vuosikymmeninä karttunut ilmastovelka, joka niiden reiluuden nimissä tulee maksaa takaisin tukemalla köyhiä maita ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.

Ilmasto-oikeudenmukaisuuden juuret ovat globalisaation vastaisessa liikkeessä, joka tähdentää globaalia solidaarisuutta ja ihmisoikeuksia. Ilmastokeskustelu saakin toisinaan antikapitalistisia sävyjä, kun ilmastoaktivistit kritisoivat kaupan vapauttamista, yksityistämisiä, biopolttoaineiden käyttöä ja hiilikauppaa.

Ilmastoliikkeessä on monta ääntä

Maailmanlaajuinen ilmastoliike on moniääninen ja heterogeeninen. Siihen kuuluu erilaisia ryhmiä, joilla on omat tavoitteensa ja vaatimuksensa. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta puhuvat niin ympäristönsuojelijat ja kehitysjärjestöt kuin ammattiyhdistysliikkeet ja maanviljelijöiden järjestötkin. Liike yhdistää kansalaisyhteiskunnan toimijoita Pohjoisesta ja Etelästä.

Pohjoisen järjestöt katsovat, että vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta kuuluu kaikille, mutta kaikilta ei voi odottaa yhtä suurta panosta. Rikkaiden maiden on paljon helpompi leikata suuria kuin köyhien vähäisiä päästöjään. Markkinalähtöiset ratkaisut eivät riitä. Tarvitsemme kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Pohjoisen kansalaisyhteiskunta korostaa, että ihmisoikeudet ovat ilmasto-oikeudenmukaisuuden lähtökohta ja että köyhimpien äänen pitää kuulua poliittisessa päätöksenteossa.

Etelän kansalaisyhteiskunnan näkemykset ovat samansuuntaisia, mutta ne vain ilmaistaan usein kärjekkäämmin. Vuonna 2010 globaali kansalaisyhteiskunta kokoontui Bolivian Cochabambaan vaihtoehtoiseen ilmastokokoukseen. Kokouksen päätöslauselma esittää kovaa kritiikkiä markkinajohtoisia ratkaisuja ja biopolttoaineiden käyttöä kohtaan ja perää köyhille oikeutta veteen ja ruokaomavaraisuuteen. Etelän toimijat kritisoivat erityisesti päästökauppaa, jonka varjolla teollisuusmaat voivat jatkaa saastuttamista entiseen malliin, kunhan ne ”neutralisoivat” päästönsä rahoittamalla ympäristöhankkeita kehitysmaissa.

Globaalin ilmastoliikkeen monimuotoisuus on rikkaus. Liikkeen piirissä vallitsee yksimielisyys siitä, että nopeat ja radikaalit muutokset ovat välttämättömiä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä kahteen asteeseen. Etelän kansalaisyhteiskunnille pitää taata mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, ja vastaavasti yritysten vaikutusvaltaa tulee vähentää. Ilmastoliikkeen mukaan köyhillä mailla on oikeus kehitykseen, mutta vaihtoehtoisia kehityspolkuja tarvitaan.

Sekä Etelän että Pohjoisen järjestöjen keskeinen vaatimus on, että kehittyneet maat leikkaavat päästöjä nopeasti ja takaavat ilmastorahoitusta kehittyville maille. Siten ne maksavat ilmastovelkansa. Kehittyvien maiden taas tulee huomioida sopeutumissuunnitelmissa kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevat ihmiset.

Eniten sopeutumistoimia vaaditaan köyhissä maissa, joissa on vähiten resursseja torjua ilmastonmuutosta. Ne tarvitsevat tukea ponnisteluissaan. Haaste on yhteinen. Kansainväliseltä yhteisöltä vaaditaan yhteistyötä ja määrätietoisuutta ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Oikeudenmukaisuuden periaatteen tulee olla ilmastopolitiikan johtotähtenä.

Kirjoittaja: 
Leena Honkasalo

Lue myös