Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Kyläläiset kertovat: "Emme luovuta"

Ilmastonmuutos on vailla omaa termiä lalan tai bemban kielessä. Yhteinen ymmärrys löytyy ilmiötä kuvailemalla. Kyläläiset kertovat tuntevansa muutoksen ihollaan, pölyisenä ja polttavana.
Kaskettu pelto sijaitsee lähellä jokea. Jokivarsilla maa pysyy kosteana vuoden ympäri ja sieltä saatavaa satoa voidaan säilyttää hätävarana.
GLM Sambia

Sääolojen muutoksella on suora vaikutus kyläläisten toimeentuloon. Maanviljelijöiden mahdollisuus suunnitella omaa elinkeinoaan on vaikeutunut.

”Ennen toukokuu oli hyvin kylmä, mutta nyt se on lämmin kuin elokuu”, kertoo Kundalumwanshyassa kymmeniä vuosia asunut Musonda Kunda.

Kyläläisille tärkeän hirssin sadonkorjuu tehtiin ennen huhti-toukokuussa. Nykyisin sato pitää korjata jo maaliskuussa, jotta jyvät eivät kuivuisi ja putoaisi pois.

Muutokset sadekausissa saavat kyläläiset ymmälleen. Milloin kylvää? Milloin kyntää?

”Ennen sadekausi alkoi lokakuussa ja kesti huhtikuuhun. Nyt se sapuu marras-joulukuussa ja hälvenee jo maaliskuussa. Kun odotetut sateet lopulta alkavat, tulevat ne niin kovaa, että sato tuhoutuu helposti.”

Kylän tuleva päämies Martin Changwe kertoo uudenlaisten tuholaisten syövän satoa, ja kyläläiset ovat epätietoisia. Miten niitä voisi torjua?

Muutoksen syyt

Muutokset sääolosuhteissa vaikuttavat kyläläisten päivittäiseen elämään moninaisesti, mutta tietoa muutoksesta ja siihen sopeutumisesta on vielä kovin vähän.

Kyläläiset pohtivat usein, onko ilmiö lähtöisin luonnosta vai jumalasta. Kansalaisjärjestöt ovat pitäneet koulutuksia ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista, mutta kirkko on niiden jälkeen saarnannut maailmanlopun sanomaa ja vaikuttanut keskustelujen kulkuun.

Changwe ei pidä ilmastonmuutosta Jumalan rangaistuksena. Hän kertoo oppineensa, että kehittyneet maat tuottavat paljon vaarallisia kaasuja, jotka tuhoavat ilmakehän. Sen vuoksi ilmasto lämpenee. Hän sijoittaa kuitenkin osan syyllisyydestä kyläläisten omille hartioille: ”Me puolestamme vahvistamme ongelmaa polttamalla metsiämme.”

Muutoksiin sopeutuminen

Kylässä on paljon vanhaa, lähes unohtunutta tietoutta viljelymenetelmistä, joista voi olla ilmastonmuutoksen haittojen torjunnassa huomattavasti hyötyä.

Kylän päämies Thomas Kunda muistuttaa perinteisen jokivarsiviljelyn tärkeydestä. Jokivarsilla maa pysyy kosteana vuoden ympäri ja vilja kasvaa hyvin. Sieltä saatavaa satoa on käytetty hätävarana kuivaan aikaan.

Kunda epäilee, että metodi on unohtunut kansallisen maissinviljelyohjelman myötä, jolloin valtio opetti viljelijät käyttämään lannoitteita ja hybridisiemeniä.

Toinen menetelmä, josta päämies puhuu, on peti-istutus. Siinä viljelykasvit istutetaan maahan kuokituille korkeille pedeille. Pedit pitävät kosteutta paremmin kuin pellot, joten kasveilla on pidempi kasvukausi. Myös alueella toimivat järjestöt pitävät peti-istutusta hyvänä menetelmänä.

Kylässä opetellaan sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon keräämällä sadevettä kasteluvedeksi, istuttamalla puita, siirtymällä kuivuutta paremmin kestäviin ja nopeasti kypsyviin lajikkeisiin ja kokeilemalla uusia elinkeinoja, kuten kalankasvatusta ja mehiläisten hoitoa.

Jotkut kyläläiset ovat ehdottaneet, että kuivuutta kestäviä lajikkeita, kuten kassavan ja bataatin viljelyä, pitäisi lisätä. Mikään lajike ei kuitenkaan selviä ilman vettä loputtomasti. Kaivot ovat kaukana pellosta, joten vesi joudutaan nostamaan joesta. Kyläläiset ovatkin alkaneet toivoa kastelujärjestelmää. ”Jos meillä olisi sellainen, meillä olisi yllin kyllin ruokaa.”

Sääolojen vaihtelun aiheuttamista vaikeuksista huolimatta Kundalumwanshyan asukkaat ovat toiveikkaita: ”Koska muutokseen on sopeuduttava, teemme kuten aina ennenkin: kokeilemme erilaisia menetelmiä ja valitsemme ne, mitkä toimivat parhaiten”, kertoo Martin Changwe hymyillen.
 

Lue myös