Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Kundalumwanshyan kylä

Huonokuntoiset tiet ja syrjäinen sijainti tekevät maataloustuotteiden kauppaamisen Kundalumwanshyasta hankalaksi. Toisaalta uusia tulokkaita houkuttelee viljelymaan riittävyys ja terveyspalvelut.
Kaivoista huolimatta kyläläiset käyttävät myös jokivettä talousvetenä.
GLM Sambia

Kundalumwanshyan maisemaa hallitsevat Muchingan jyrkänteeseen kuuluvat vuoret. Kylän läheisyydessä virtaa lukuisia puroja ja jokia, suurimpina Chipinda ja Kankufu.

Pääkaupungista Lusakasta Kundalumwanshyaan on päätietä pitkin 500 kilometriä. Lähimmästä kaupungista Serenjestä matkaa on 50 kilometriä silloin, kun vuorten poikki kulkevaa oikotietä pystytään käyttämään.

Kylään johtava päätie on huonossa kunnossa melkein aina. Kaikki kuljetusyrittäjät eivät edes suostu ajamaan kylään – he pelkäävät kuorma-autojensa vaurioituvan. Vaalien lähestyessä tie lanataan, jotta kampanjoijat pääsisivät kylään, mutta vaalien välissä sen kunto rapistuu nopeasti. Sateet huuhtovat hienon hiekan vähitellen syviksi uomiksi. 

Kulkuyhteyksien ongelmallisuuden ja välimatkan takia Kundalumwanshyan yhteisö on suhteellisen tiivis. Eristäytyneisyys vaikeuttaa kyläläisten tuotteiden markkinointia ja toimittamista ulkopuolisille asiakkaille. Tilanne on alkanut muuttua vuodesta 2009, kun alueen tiestöä on alettu parantamaan alueen politiikkojen aloitteesta.

Kylässä asui vuonna 2010 noin 5000 ihmistä, joista noin puolet oli aikuisia. Suurin osa heistä oli alle 45-vuotiaita. Väestömäärä on kasvanut 20 viimeisen vuoden aikana nopeaa vauhtia. 2000-luvun aikana se on kaksinkertaistunut. Muuttoliikettä muualta Sambiasta on houkuttanut viljelymaan saatavuus ja toimivat terveysklinikka. Toinen syy muuttaa kylään on paikallinen puoliso. Pääasiallinen tulonlähde on maanviljely.

Koulu on kylän ytimessä

Kylän keskus on muotoutunut koulun ympärille. Koulu koostuu muutamasta rakennuksesta, rivistä opettajien asuntoja sekä jalkapallokentästä. Koulun vieressä on vierasmaja, jossa kylään tulevat järjestöjen työntekijät majoittuvat ja, jossa pidetään kokouksia.  

Kylän päämies asuu aivan vierasmajan lähellä. Hänen talonsa toisella puolella sijaitsee vasaramylly. Tien toisella puolella on Kepan tuella rakennettu viljavarasto ja pieniä kauppapaikkoja.

Hieman etäämmällä sijaitsee kylän klinikka. Vuonna 2010 sinne saatiin vihdoin valtion rahoittama terveydenhoitaja. Nyt ongelmana on enää se, mistä saadaan sähköä jääkaappia ja kylmässä säilytettäviä lääkkeitä varten.

Joillain kyläläisillä on aurinkopaneeleja, joita he käyttävät kännyköiden ja muiden sähkölaitteiden lataamiseen. Se ei kuitenkaan riitä suurempiin tarpeisiin, eikä kylässä näin ollen ole sähköä. Kännykän kuuluvuusalue on myös huono. Puheluita varten on mentävä kylän laitamilla sijaitseville vuorille.

Keskustassa on myös muutama hyväkuntoinen käsipumppukaivo, mutta suuri osa perheistä hyödyntää myös jokivettä tai kosteikkojen kuoppakaivoihin kertyvää vettä. Kaivoilla on kuitenkin suuri merkitys puhtaan juomaveden ja ripulisairauksien vähentymisessä.

Lue myös