Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Koulutusta arvostetaan entistä enemmän

Aiemmin Kundalumwanshyan lapset lähetettiin kouluun vain tavan vuoksi. Kyläläisten asenne on muuttumassa. Koulutus auttaa työnsaannissa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
Oppilaat seuraavat opetusta Kundalumwanshyan vasta kunnostetussa koulussa.
GLM Sambia
 
”Lukutaidottomuus kylässämme on korkea. Jos esimerkiksi nyt tekisit kierroksen kylällä, löytäisit hyvin harvan lukutaitoisen asukkaan”, toteaa kundalumwanshyalainen Martin Changwe eräässä haastattelussa.
 
Aiemmin kyläläiset pitivät koulutusta muodollisuutena: lapset lähetettiin kouluun, koska muutkin lapset kävivät sitä. Tämän vuoksi luku- ja kirjoitustaito on kylässä edelleen alhainen ja koulun päättää vain kymmenen prosenttia oppilaista. 
 
Kyläläisten asenne koulutusta kohtaan on kuitenkin muuttunut uudistusten myötä.
 
Tästä kertoo esimerkiksi aikuisille perustetut luku- ja kirjoitustaitoryhmät. 
 
“Koulu on tiedon lähde. Se auttaa alentamaan lukutaidottomuutta yhteisössämme, ei vain lasten vaan myös aikuisten kohdalla. Jopa minä olen ilmoittautunut tänä vuonna mukaan iltakouluun, jossa opimme lukemaan ja kirjoittamaan. Sitten pystyn kommunikoimaan englanniksi ulkomaisten vapaaehtoisten kanssa, jotka tulevat Kundalumwanshyaan”, kertoo Jennifer Kunda.
 
Koululainen Humphrey Kabamba pitää koulua hyvänä asiana, koska siellä oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Hän myös tahtoo käydä koulun loppuun saakka, koska haluaa insinööriksi. 
 
Kaikki eivät kuitenkaan ajattele samoin kuin hän:
 
“Nuorten elämäntyyli ei ole hyvä, koska suurimmalla osalla ei ole juurikaan kiinnostusta koulunkäyntiä kohtaan. Monet heistä jättävät koulun kesken. Varsinkin tytöt lopettavat mennäkseen naimisiin”, Humphrey kertoo.
 
On kuitenkin myös niitä tyttöjä, jotka aikovat sinnitellä koulussa vielä pitkään:
 
“Haluan käydä koulun loppuun ja tulla sairaanhoitajaksi, jotta voin tulla työskentelemään Kundalumwanshyan klinikalle”, unelmoi Prisca Kunda. 
 
Koulutuksen merkitys kylän hyvinvoinnille on tärkeä. 
 
”Naisten elämä kylässä on yhä rankkaa, mutta se on parantunut menneisiin vuosiin verrattuna. Toivon, että kylän lapset eivät jättäisi koulua kesken, varsinkaan tytöt”, toteaa Janet Mkosha.
 
Paikallinen maataloustarkastaja Vitalis Mulenga tuo esiin toisen lukutaidottomuuteen liittyvän ongelman: 
 
"Korkeista lukutaidottomuusluvuista johtuen monet maaseudulla eivät ymmärrä maankäyttöön liittyviä lakeja. Yleensä ajatellaan, että maa kuuluu päällikölle ja ettei tavallisilla ihmisillä ole mitään laillista oikeutta maahan, joka annetaan heille perinteisen maanhallintamenettelyn kautta." 
 
Sama pätee kaikkeen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Luku- ja kirjoitustaito auttaa osallistumaan aktiivisesti ympäröivään yhteiskuntaan. 
 
Myös käytännöllinen, maan- ja metsänhoitoon liittyvän tietotaidon lisääminen on tärkeää:
 
"Myös metsän hyödyntämisellä on mahdollisuus parantaa pienviljelijöiden tilannetta. Metsätuotteita tulee kuitenkin käyttää kestävällä tavalla. Siksi yhteisön tietotaitoa pitää lisätä", Mulenga sanoo. 

 

Lue myös

  • Martin Changwe on kylän mittapuulla varakas. Hän omistaa kaksi peltikattoista taloa, yhden molemmille vaimoille. Hän janoaa lisää tietoa ja kokee, etteivät kyläläiset saa ääntään kuuluville.
  • Yocabet Nkandu kävi vuonna 2010 peruskoulun seitsemättä luokkaa. Hän oli tuolloin 15-vuotias ja kertoi aikovansa jatkaa opiskelua. Hän halusi opettajaksi.
  • Naisten sosiaalinen asema ja lailliset oikeudet ovat parantumassa. Muutoksen taustalta löytyvät kansalaisyhteiskunnan kampanjat tasa-arvoisten oikeuksien puolesta. Paljon työsarkaa on myös vielä jäljellä.
  • Kundalumwanshyan kaltaisten syrjäisten kylien on vaikea houkutella osaavaa työvoimaa. Funnyn ja hänen miehensä Saved Kamwendon sopeutuminen ei ole ollut ongelmatonta.