Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Kastelukanavalla helpotusta kuivuuteen

Ilmastonmuutos kohtelee sambialaisia pienviljelijöitä kaltoin. Sadekauden lyhentymiseen sopeudutaan muun muassa viemällä loppuun kesken jäänyt kastelukanava-hanke.
Emma Liljeström

Päivä on kuuma ja hiki kohoaa otsalle varjossa istuessakin. Huhtikuisena tiistaina vuonna 2013 aurinko porottaa Kundalumwanshyassa pilvettömältä taivaalta. Paikallinen luomuviljelijä Christopher Chintu katsoo taivaalle ja kertoo pilvettömyyden merkitsevän sadekauden päättymistä. Seuraavat sateet saapuvat vasta marraskuun lopulla.

Ilmastonmuutos ei ole täällä vain kaukainen uhkakuva. Se on tässä ja nyt. Ilmaston lämpenemisestä johtuva sadekauden lyhentyminen on vakava ongelma maataloudesta riippuvaiselle kylälle. Vaikeassa tilanteessa sopeutumisen eteen ollaan kuitenkin valmiita tekemään töitä.

Keskipäivän kieppeillä noin kuuden miehen ryhmä kerääntyy pitkän kastelukanavan varteen, muutaman kilometrin päähän kylän keskustasta. Heillä on mukanaan lapioita ja hakkuja. Miehet ovat kaivamassa talkoovoimin kastelukanavaa, joka hyödyttäisi kuivuudesta kärsiviä kyläläisiä.

Kastelukanava on ollut keskeneräinen jo pitkään. Hylätyn kanavan synkältä näyttänyt tulevaisuus muuttui kuitenkin valoisammaksi vuoden 2012 loppupuolella, kun sambialainen ympäristöjärjestö Green Living Movement (GLM) päätti,  käynnistää kaivamistyöt uudestaan. Nyt, noin yhdeksän kuukautta projektin uudelleenkäynnistymisen jälkeen, kastelukanava on viimeistelyä vailla valmis.

Talkooporukalla kuivuuden kimppuun

GLM Sambia päätti toteuttaa kastelukanava-projektin osana laajempaa, Kundalumwanshyassa samana vuonna käynnistynyttä hanketta, jonka tarkoituksena on tukea yhteisöjen omaa toimintaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.Projektin alkaessa kyläläisten keskuudesta koottiin noin kymmenen miehen talkooporukka, joka sitoutui työstämään kanavaa viikoittain, aina sen valmistumiseen saakka. 

Kastelukanavaan vesi johdetaan kahdesta alueen joesta: Chipindasta ja Kampembasta. Viimeisenä mainittu on joista pienempi ja kuivillaan osan vuodesta. Chipindassa, kuten kyläläisten mukaan tulevaisuudessa kastelukanavassakin, vettä puolestaan riittää läpi koko vuoden.

Kastelukanavalla on useita käyttötarkoituksia ja valmistuessaan se palvelee useita kylän asukkaita. Projektin selkeimpiä hyötyjiä ovat kanavan varrella sijaitsevat noin 25 taloutta. Kanava tarjoaa tilojen asukkaille puhtaan juoma- ja talousveden ympärivuotisesti, vuodenajasta tai sateiden määrästä riippumatta. Kanavan vettä käytetään muun muassa ruoanlaittoon ja peseytymiseen. Lisäksi sen katsotaan, kohtuullisen vahvan virtauksen ansiosta, olevan juomakelpoista.

Veden puhtauden varmistamiseksi, kyläläiset ovat yhteisesti sopineet, ettei joen, taikka kanavan, yläjuoksulle saa perustaa peltoja, joista kemiallisia lannoitteita mahdollisesti pääsisi valumaan veteen.

Pääasiallinen käyttötarkoitus on kuitenkin kastelu. Kanavan varrelle on perustettu, ja tullaan perustamaan, kasvimaita, hedelmäpuutarhoja, maissipeltoja sekä muita viljelmiä. Kyläläiset ovat yhteismielin sopineet, että kanavan ympärillä olevan maan käyttötarkoitus on yhteisesti sovittavissa, mutta periaatteessa kullakin kyläläisellä on mahdollisuus perustaa viljelyksiä kanavan varrelle tai sen läheisyyteen. 

Kanavan päähän on lisäksi kaavailtu vedenkeräyspistettä. Suunnitelmana on johtaa vesi suuriin tankkeihin, minkä jälkeen se olisi kaikkien kyläläisten vapaasti hyödynnettävissä. Kanavaan on lisäksi eksynyt pieniä kaloja, joita kylän lapset pyydystävät ravinnoksi.

Koululaisille välipalaa kanavan avulla

Merkittävä hyödynsaaja, yksittäisten talouksien ja kyläläisten lisäksi, on Kundalumwanshyan koulu ja sen liki 400 oppilasta. Noin neljä kilometriä pitkä kastelukanava päätyy koulun maille, joille on viimeisen vuoden aikana ahkerasti istutettu hedelmäpuita.

Koulun rehtori on projektista mielissään ja kertoo lähettäneensä koululaisiakin avustamaan kaivaustöissä. Hän kertoo, että pitkiä koulumatkoja kulkeville oppilaille tuoreet hedelmät ovat mieluinen ja kaivattu välipala. Koulun opettaja Peter Kavinga on samaa mieltä ja mainitsee koulun olevan projektin suurimpia, mahdollisesti suurin hyödynsaaja. 

Kundalumwanshyalaiset suhtautuvat projektiin pääosin myönteisesti. Muutokset ilmastossa eivät ole jääneet Kundalumwanshyalaisilta pienviljelijöiltä huomaamatta. Talkooporukka tekee, kaivaustöiden haasteellisuudesta huolimatta, määrätietoisesti töitä kanavan valmistumisen eteen.

Uudet innovaatiot ja projektit ovat Kundalumwanshyassa tervetulleita, sillä ilmaston lämpenemisestä johtuviin muutoksiin sopeutuminen on kylän asukkaille valtava haaste. Toivottavasti kastelukanava, toisella yrittämällä, saadaan kuin saadaankin valmiiksi.

Kirjoittaja: 
Emma Liljeström

Lue myös

  • Aiemmin Kundalumwanshyan lapset lähetettiin kouluun vain tavan vuoksi. Kyläläisten asenne on muuttumassa. Koulutus auttaa työnsaannissa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
  • Hyvän ruokaturvan mitta on Kundalumwanshyassa kolme ateriaa päivässä ympäri vuoden. Huonoina satovuosina joudutaan usein tyytymään vain kahteen tai yhteen päivittäiseen ateriaan.
  • Ilmastonmuutos on vailla omaa termiä lalan tai bemban kielessä. Yhteinen ymmärrys löytyy ilmiötä kuvailemalla. Kyläläiset kertovat tuntevansa muutoksen ihollaan, pölyisenä ja polttavana.