Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Kastelujärjestelmille on vettä tarjolla

Kundalumwanshyassa löytyy vesivarantoja kuivalla kaudellakin, mutta veden kantaminen pelloille on työlästä. Kyläläiset ovat kiinnostuneita kastelujärjestelmistä, mutta ne ovat kalliita.
Kundalumwanshyan naiset ovat tottuneet kantamaan vettä.
GLM Sambia

Kundalumwanshyassa löytyy pinta- ja pohjavettä, mutta se usein kaukana kastelukohteesta. ”Meillä ei ole tarpeeksi keinoja, jotta voisimme kastella hedelmätarhoja ja metsiköitä. Veden kantaminen ämpärillä on liian työlästä varsinkin kuivan kauden ja kuivuuden aikana", sanoo kundalumwanshyalainen viljelijä Jennifer Kunda.

Jotkut kyläläiset ovat ehdottaneet, että kuivuutta kestävien lajikkeiden viljelyä pitäisi lisätä. Niitä ovat esimerkiksi kassava eli maniokki sekä bataatti. Mikään lajike ei kuitenkaan selviä ilman vettä loputtomasti.

Kaivot ovat kaukana pellosta, joten vesi kannetaan pelloille usein joesta. Käsin kannettu vesi riittää vain pienille peltotilkuille. Näin viljelypinta-alaa ei pystytä kasvattamaan, eikä hyvinvointia siten lisäämään.

Kastelujärjestelmän hankkimisen haasteet ja mahdollisuudet

Monet kyläläiset ovat alkaneet toivoa kastelujärjestelmää. "Jos sellainen olisi, riittäisi koko kylälle yllin kyllin ruokaa", he sanovat. Kastelujärjestelmät ovat kuitenkin liian kalliita. He tarvitsisivat ulkopuolista rahoitusta niiden hankkimiseen.

Syrjäkylien ja pienviljelijöiden kastelujärjestelmien tarve on tunnistettu myös Sambian hallituksessa. Suomikin on ollut osana kehitysyhteistyötään tukemassa pienimuotoisten kastelujärjestelmien kehittämistä eteläisen ja Lusakan maakuntien kuivuudesta kärsivissä piirikunnissa. 

Tällaisissä ohjelmissa on rakennettu uusia kastelujärjestelmiä, parannettu vanhojen tehokkuutta ja kapasiteettia sekä tarjottu teknistä apua ja tukea markkinointiin. Pienviljelijöiden lisäksi on koulutettu myös maatalousministeriön henkilökuntaa.

Sambian viidennessä kehityssuunnitelmassa (2006-2010) korostettiin kastelujärjestelmien merkitystä maataloustuotannon tehostamiselle. Tavoitteeksi kirjattiin sekä maanviljelijöiden oman tulotason vahvistaminen että ruoan tuotannon kasvattaminen. Perimmäisenä tavoitteena on köyhyyden vähentäminen.

Kastelukanava talkoovoimin

Kundalumwanshyaan alettiin rakentamaan kesken jäänyttä kastalukanavaa yhdessä GLM-järjestön kanssa vuonna 2013. Kyläläiset sitoutuivat kaivamaan kanavakäytäviä talkootyönä. Kanavien ansiosta vettä saadaan nyt ohjattua kahdesta joesta laajemmalle alueelle 25 perheen arkea helpottamaan.

 

Lue myös

  • Peltometsäviljely vaatii paljon työvoimaa, mutta sen edut kyläläisille ovat selviä. Kaikki pellolta korjattava sato on tuottoa, tuotanto on hyvää vuodesta toiseen ilman ympäristöhaittoja ja perheiden toimeentulo on parantunut.
  • Sambian maatalouspolitiikassa olisi 2010-luvulle tultaessa paljon parantamisen varaa. Sellaisenaan politiikka sotkee valtion lannoitetukiohjelman ja viljavaraston toimintaa eikä maankäyttöä suunnitella kokonaisvaltaisesti.
  • Ilmastonmuutos kohtelee sambialaisia pienviljelijöitä kaltoin. Sadekauden lyhentymiseen sopeudutaan muun muassa viemällä loppuun kesken jäänyt kastelukanava-hanke.