Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Sambialaista ilmastopolitiikkaa

Ilmastonmuutoksen kustannukset saattavat nousta Sambiassa yli viiteen miljardiin dollariin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Köyhälle maalle hinta on kova.
Martin Changwe toivoo, että tavallisilla ihmisillä olisi enemmän vaikutusmahdollisuuksia valtion linjauksiin esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa.

Sambian kehitysohjelma (2011–2015) huomioi ilmastonmuutoksen edeltäjiään paremmin. Vastuualueiden jaossa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa, todetaan valmisteilla olevassa ilmastonmuutosstrategiassa (National Climate Change Response Strategy, NCCRS). Koordinaation puutetta ja työn päällekkäisyyttä on tarkoitus korjata perustamalla uusi, erillinen instituutio, joka johtaa kaikkia ilmastonmuutokseen liittyviä toimia.

Kansallinen ympäristölinjaus ottaa ilmastonmuutoksen huomioon ympäristöä kuormittavana tekijänä: “Muutokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan kielteisesti luonnonvaroihin sekä vahvistamaan jo olemassa olevia ongelmia kuten maaperän heikkenemistä, tulvia, puhtaan veden saatavuutta sekä kuivuutta”.

Myös taloudellisten kustannusten on arvioitu nousevan suuriksi: viimeisin arvio ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista (the Economic Impacts of Climate Change in Zambia) arvioi, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset saattavat Sambiassa nousta jopa 5,5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kustannusten kattaminen on vaikeaa. Maan talous on enenevässä määrin riippuvainen ilmastonmuutokselle herkästä maataloussektorista, sillä aiemmin talouden selkärankana toimineen kaivosteollisuuden tuottavuus on laskussa.

Konkreettiset toimet puuttuvat

Pystyäkseen vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin Sambia muun muassa osallistuu useisiin YK-vetoisiin hankkeisiin. Se on ollut yksi yhdeksästä maasta, jotka osallistuivat UN-REDD -ohjelman pilottivaiheeseen. REDD (Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation) -ohjelman tavoitteena on kohdentaa rahoitusta metsäkadon kannalta ongelmallisiin maihin siten, että raha toimisi kannustimena metsäkadon ehkäisemiseksi.

Pilottihanke käynnistyy kansallisen strategian kehittämisellä, jonka avulla voidaan jatkossa hakea rahoitusta ohjelmien toimeenpanolle. Ohjelmien suurimmaksi haasteeksi on arvioitu konkreettisten hyötyjen takaaminen maaseutuyhteisöille.

Kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa (National Adaptation Programmes of Action, NAPA) identifioidaan erilaisia sopeutumismekanismeja, joiden pääasiallinen toimeenpanija on maaseutujen yhteisöt, kuten Kundalumwanshya.

Hallinnon tasolla suunnitelmia on siis tehty varsin kattavasti, mutta käytännössä toiminta on vasta käynnistymässä.

Lue myös