Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Ilmastonmuutoksen hillintä

Tehtävän tavoitteena on analysoida puhtaan kehityksen mekanismin hyviä ja huonoja puolia keinona hillitä ilmastonmuutosta Sambiassa toteutetun hankkeen avulla.
Emma Liljeström

Tausta: Ilmastonmuutos on saanut viime vuosina entistä enemmän huomiota kansainväliseltä yhteisöltä. Hillitseminen ja jo nyt havaittavissa oleviin sekä tuleviin muutoksiin sopeutuminen on ajankohtaista koko maailmassa. Poliitikkojen tehtävänä on ollut löytää rahoitusta ja keinoja vähentää päästöjä, mutta samalla tarjota kehitystä köyhille maille.
Puhtaan kehityksen mekanismi luotiin yhdeksi Kioton pöytäkirjan mukaiseksi mekanismiksi vähentää kasvihuonepäästöjä. Kioton pöytäkirja ratifioitiin Suomessa 2005. Tälle hetkellä on käynnissä sopimuksen toinen velvoitekausi vuoteen 2020 asti.

Ympäristöministeriö määrittää puhtaan kehityksen mekanismi seuraavasti: ”teollisuusmaa rahoittaa päästövähennyshankkeita tai nieluja lisääviä kestävän kehityksen mukaisia hankkeita kehitysmaassa ja saa siirtää käyttöönsä hankkeesta saadut päästövähennykset”. Rahoituksen kautta on toteutettu etenkin uusiutuvan energian ja jätehuollon hankkeita, joita ei ilman kyseistä rahoitusmuotoa välttämättä olisi pystytty toteuttamaan. Sen tavoite onkin ollut edistää kehitysmaihin kohdistuvia investointeja.

Mekanismi on kuitenkin vuosien varrella saanut paljon kritiikkiä osakseen ja sen alkuperäinen tarkoitus lisätä investointeja samalla leikaten päästöjä ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Kioton pöytäkirjan mukaiset tavoitteet ja mekanismit eivät yksinään riitä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä sopimuksen mukaiseen kahteen asteeseen. Pariisin vuoden 2015 ilmastoneuvotteluissa syntyneeseen uuteen sopimukseen latautuukin entistä enemmän odotuksia.

Lisätietoja:
Finwatchin raportti puhtaan kehityksen mekanismista vuodelta 2010: Tekoja vai tuloja?
Ympäristöministeriön tiedote Pariisin ilmastokokouksesta

Analyysi: Puhtaan kehityksen mekanismi ilmastonmuutoksen hillitsijänä
Lukekaa artikkeli Sambialaista ilmastopolitiikkaa ja tutustukaa Sambiassa toteutettuun puhtaan kehityksen mekanismin kautta rahoituksen saaneeseen hankkeeseen: Outi Hakkarainen: Sambian puhtaan kehityksen mekanismin hanke pohdituttaa.

Pohtikaa yhdessä onko puhtaan kehityksen mekanismia kyseisen hankkeen kannalta ja yleisesti keinona hillitä ilmastonmuutosta. Vastatkaa ainakin kysymyksiin miten kyseinen hanke on toteutettu? Miten se hyödyntää paikallista ihmistä? Millaisin keinoin tuloksia olisi voitu parantaa? Millaisia esimerkkejä tiedät onnistuneista/epäonnistuneista hankkeista muualla? Onko lähtökohta puhtaan kehityksen mekanismissa oikea – taata päästöoikeuksia saastuttajille? Voisiko sillä saada aikaan pysyvää kehitystä ja elinolojen paranemista kehitysmaissa?