Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Etvo-vapaaehtoiset Sambiassa

Suomalaiset vapaaehtoiset ovat vahvistaneet yhteistyötä Sambian ja Suomen välillä. He ovat nostaneet GLM-järjestön ja kyläyhteisöjen profiilia ja oppineet itse paljon.
Suomalaiset vapaaehtoiset ovat päässeet myös juhlimaan kyläläisten kanssa. Kuvassa vieraat ja paikalliset ovat tanssimassa.
GLM Sambia

”Vapaaehtoisena työskentely, kurkistus kehitysmaan arkeen ja paikalliseen järjestötyöhön olivat silmiä avaava kokemus. Neuvottelu- ja kokouskulttuurien erilaisuus tuli myös selvästi esille. Asiat, jotka Suomessa olisivat olleet jo lukkoon lyötyjä, eivät sitä olleetkaan Sambiassa”, kertoo entinen vapaaehtoinen Hanna Tattari loppuraportissaan.

Sambialainen ympäristöjärjestö GLM teki 2000-luvun alussa sopimuksen suomalaisten kansalaisjärjestöjen Etelän vapaaehtoisohjelman (Etvo) kanssa vapaaehtoisten isännöinnistä. Niinpä vuosina 2001–2009 Sambiassa vieraili kuukauden tai parin pituisina jaksoina lähes 20 eri-ikäistä suomalaista vapaaehtoista. Vapaaehtoiset työskentelivät järjestön yhteistyökylissä, asuivat paikallisten perheiden luona ja osallistuivat heidän arkeensa.

Etvo-vapaaehtoiset ovat olleet GLM:n omasta toivomuksesta lisäresurssina myös pääkaupungissa Lusakassa sijaitsevassa toimistossa. Vapaaehtoiset ovat tuoneet kaivatun työpanoksen järjestön varainkeruun ja tiedotuksen kehittämiseen. ”Vapaaehtoiset vahvistavat paikallisen järjestön uskottavuutta ja imagoa ja tuovat kehitystyöhön kulttuurista rikkautta ja globaalia ulottuvuutta”, pohtii GLM:n aktiivi Clive Chibule.

Kundalumwanshyan asukkaiden mielestä ulkomaalaisten vapaaehtoisten läsnäolo erottaa heidät muista kylähteisöistä. GLM:n kautta Kundassa ja lähikylissä on ollut vapaaehtoisia ja opiskelijoita Etvon lisäksi myös muista Euroopan maista ja Sambiasta. ”Olemme ylpeitä siitä, että olemme isännöineet ja emännöineet monia sambialaisia ja eurooppalaisia ammattilaisia, opiskelijoita ja vapaaehtoisia”, todettiin lokakuussa 2010 Kundalumwanshyassa järjestetyssä työpajassa, jossa pohdittiin kylän hyvinvointia ja kestävän toimeentulon edellytyksiä.

Joskus vapaaehtoisten halu ja innostus saada konkreettisia asioita tehdyksi on välillä joutunut törmäyskurssille paikallisen kulttuurin kanssa. Etvo-vapaaehtoinen Minna Pajulahti toteaa loppuraportissaan, että hänelle vaikeita asioita olivat erilainen käsitys ajasta, tiedonkulun näkymättömyys ja sosiaalinen kanssakäyminen. 

Monet vapaaehtoiset kokevat kuitenkin saaneensa eniten itse: ”Sain Sambiassa harjoituttaa itsessäni suunnattomasti paitsi kärsivällisyyttä myös suunnittelemattomuutta ja hetkessä elämistä”, Minna pohtii.

Lue myös

  • Kundalumwanshya on muuttumassa syrjäisestä kylästä kasvavaksi, vaurastuvaksi ja aktiiviseksi asutuskeskittymäksi. Kehitys ei kuitenkaan jakaannu kylässä tasaisesti.
  • Tule mukaan mielikuvaharjoitukseen. Mitä tulee ensimmäiseksi mieleesi sambialaisesta maaseudun kylästä? Entä mikä on mielikuvasi sitten, kun olet lukenut artikkeleja Kundalumwanshyasta?