Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Kundalumwanshyassa on taloudellista potentiaalia!

Kylän hyvinvointi on vuosien saatossa parantunut, mutta haasteita riittää edelleen. Tulonlähteitä pitäisi laajentaa ja oppia käyttämään rahaa. Bataattivarasto ja kännykkäverkkokin puuttuvat.
Kyläkanoista maksetaan kaupunkien markkinoilla kohtuullinen hinta.
GLM Sambia

Kundalumwanshyan asukkaat ovat yhä aktiivisemmin pyrkineet saavuttamaan kattavan ruokaturvan ja pitkälti myös onnistuneet siinä. Heidän taloudellinen hyvinvointinsa on parantunut.

Kansalaisjärjestöt ovat olleet kyläläisten merkittävänä tukena, erityisesti 2000 vuodesta lähtien kylässä työskennellyt Green Living Movement (GLM), mutta uudempana myös Community Marketing and Conservation (COMACO).

Lisäksi Sambian hallitus on avustanut Kundalumwanshyan pienviljelijöitä jakamalla tai subventoimalla siemeniä ja lannoitteita. Se on vuodesta 2010 lähtien alkanut uudelleen ostamaan isoissa määrin heidän maissisatojaan.

Tulonlähteiden moninaisuus

Kaikki Kundalumwanshyan viljelijöitä tukeneet kumppanit ovat kuitenkin tehneet saman virheen. Ne ovat keskittyneet lähinnä satojen parantamiseen.

Suotuisten satojen on uskottu tarjoavan ratkaisun yhteisön ruokaturvan vajeeseen, jonka taustalla on erityisesti 1990-luvun alun talouden liberalisointi. Satotavoitteet ovat jättäneet varjoonsa kyläläisten tulojen monimuotoisuuden vahvistamisen ja markkinataitojen kehittämisen.

Kundalumwanshyan maanviljelijöillä on kodeissaan usein varsin hyvä viljavarasto sadonkorjuun aikaan, mutta se kuluu nopeasti, kun he käyttävät viljaa erilaisten tarpeidensa täyttämiseen ja sosiaalisten palvelujen kuten koulutuksen tai terveydenhuollon kulujen maksamiseen. Tämä heikentää perheiden ruokaturvaa huomattavasti.

Yhtenä vahvistuneena tulonlähteenä on ollut kioskitoiminta. Vuonna 2010 alkanut kylän terveysklinikan täysimittainen toiminta sekä paikallisen koulun lisääntynyt kapasiteetti ovat kasvattaneet kylään saapuvien ihmisten määrää. Tämä tarjoaa kylän kioskinpitäjille hyvän ansiomahdollisuuden. Kylän liikekeskukseen rakennetusta kuudesta kioskista kolme on täydessä toiminnassa.

Markkinat aukenevat

Markkinoille pääsyn vaikeus on ollut pitkään Kundalumwanshyan taloudellisen hyvinvoinnin parantamisen vaikeasti ohitettava pullonkaula. Viljelijät ovat olleet huonojen kulkuyhteyksien takia riippuvaisia kylissä kiertävistä niin sanotuista matkalaukkuostajista (briefcase buyers) saadakseen maissi-, papu- ja bataattisatonsa kaupaksi.

Tilanne on merkittävästi muuttunut 2010- luvulle tultaessa. Viljelijät myyvät satonsa entistä enemmän paremmille markkinoille Serenjen liike-elämän keskusalueella sekä läheisillä Chibalen ja Kaseban markkinapaikoilla, itään ja koilliseen Kundalumwanshyasta.

Parantuneet liikenneyhteydet ovat mahdollistaneet tämän muutoksen. Chibalen, Kundalumwanshyan, Kaseban ja Serenjen yhdistävä tie on kunnostettu. Tämän kunnostamisen taustalta löytyy Kundalumwanshyan ja sen lähikylien asukkaiden sinnikäs poliittisten päättäjien lobbaaminen. Kaupunkien markkinoille kulkeminen on kuitenkin edelleen melkoisen kallista.

Naapurustoon saapui valtion viljavarasto 

Tilannetta on helpottanut myös se, että valtion viljavarasto (Food Reserve Agency FRA) avasi kylän itäpuolella Kasebassa ylimääräisen viljavaraston.

Sadonmyyntikaudella 2010 – 2011 valtion viljavarasto osti maanlaajuisesti 1,6 miljoonaa tonnia maissinjyviä, mikä oli korkein määrä sitten vuoden 1991. Kundalumwanshyan viljelijät myivät arviolta 8 000 kappaletta 50 kilon maissisäkkejä, mikä toi yhteisölle noin 80 000 euron tulot eli noin 520 miljoonaa Sambian kwachaa.

Tämä koskee kuitenkin vain maissia, eikä muille kasveille ole markkinat muutenkaan kunnolla avautuneet. Erityisesti kestävää maataloutta harjoittavat viljelijät ovat viime vuosina Kundalumwanshyassa monipuolistaneet tuotantoaan sellaisilla kasveilla kuin papu, bataatti, kassava ja auringonkukka. Erityisesti bataatit vaativat helposti saatavilla olevia markkinoita heti sadonkorjuun aikaan, koska kylässä ei ole niille säilytyspaikkaa.

Hallitus ei ole lisännyt bataattia ja papuja strategisesti tärkeiden ruokavarantokasvien listalle, joten FRA ei myöskään osta niitä.

Tavoitteena hallittu talous ja luova tuotanto

Kyläläisten suunnittelematon rahankulutus on haaste. Heitä tulisi opastaa säästämisen kulttuuriin, jotta he voisivat käyttää tulonsa pitkällä aikavälillä kestäviin investointeihin.

Lisäksi heillä on paljon käyttämätöntä tuotannollista potentiaalia. Viljelijät voisivat saada hyviä tuloksia esimerkiksi ruoan jalostamisesta. Kaupungeissa on kasvavaa kysyntää paikallisesti jalostetuille tuotteille kuten maapähkinävoille, bataattihillolle, kassavajauhoille ja hedelmämehuille.

Paikallisten jalosteiden asianmukainen hinnoittelu voisi lisätä kyläläisten tuloja huomattavasti. Kundalumwanshyan asukkailla on kuitenkin hyvin vähän tietoa ja kokemusta tuotteiden hinnoittelusta ja siten kylässä on tarve ruoan jalostuksen ja tuotteiden arvon määrittämisen koulutukselle.

Kundalumwanshyalaisten viljelijöiden on myös alettava tuottaa satokasvien lisäksi muutakin, kuten karjaa, kalaa ja hunajaa, joille on kasvavat markkinat kaupungeissa ja esikaupunkialueilla.

Esimerkiksi paikallisesti kasvatetut kanat maksavat avoimilla markkinoilla paljon enemmän kuin broileri. Broilerin keskihinta oli Lusakassa vuonna 2011 noin neljä euroa (25 000 kwachaa), kun taas paikallisesti kasvatetun niin sanotun kyläkanan hinta oli tuolloin kuusi euroa (40 000 kwachaa).

Kundalumwanshyalla ja sen lähikylillä on vähän proteiininlähteitä, joten karjankasvattamisen aloittaminen laajentaisi heidän proteiininlähteidensä määrää.

Hyvien kulkuyhteyksien haaste

Kaupankäynti ja sukulaisuussuhteet ovat kasvattaneet Kundalumwanshyan yhteyksiä ulkopuoliseen maailmaan, mutta haasteita riittää edelleen.

Vaikka Serenjen alueelta Kundalumwanshyaan johtavaa päätietä on parannettu, kylän asukkaat ovat huolissaan aluehallinnon vastuulla olevan säännöllisen kunnossapidon puutteesta. Kundalumwanshyassa on edelleen monia teitä, jotka ovat kulkukelvottomia ja kunnostuksen tarpeessa.

Kylän asukkaat ovat aloittaneet joidenkin teiden kunnostustyöt, mutta heidän ponnistelujaan haittaa kunnollisten välineiden puute. Vaativaa on erityisesti siltojen rakentaminen aluetta halkovien purojen ja jokien yli.

Toimivien viestintäkanavia tarve

Kundalumwanshyan kehitystä on hidastanut myös tiedonsaannin vaikeus. Kylällä on huonot radioyhteydet eikä se vastaanota lainkaan televisio- tai matkapuhelinsignaaleja. Tämä tilanne tekee viljelijöille vaikeaksi hankkia ajankohtaista tietoa erilaisista maanviljelyyn liittyvistä asioista kuten hinnoista sekä siitä, miten paljon maatalouteen sambialaisessa yhteiskunnassa kulloinkin panostetaan.

Tämän takia viljelijät ovat monesti kuljettaneet tuotteensa kalliisti tärkeille markkinapaikoille vain huomatakseen, että myyntihinnat ovat alle heidän tuotantokustannustensa.

Viljelijät eivät myöskään saa tietoa maanviljelyn uusista innovaatioista tai maailman tapahtumista ja ilmiöistä, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä ja tuottavuuteensa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos sekä geenimanipuloidut tuotteet.

Kestävä ja asianmukaisesti rahoitettu yhteysverkko auttaisi vähentämään vallitsevaa tietoaukkoa.
 

Kirjoittaja: 
Emmanuel Mutamba

Lue myös