Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Elinkeinona pienviljely

Maanviljely on aina ollut Kundalumwanshyan sydän. Kylän viljelykäytäntöihin ovat vaikuttaneet niin valtio kuin kansalaisjärjestöt, mutta kyläläisten elanto on yhtä riippuvainen maasta nyt kuin sata vuotta sitten.
Kundalumwanshyassa viljellään paljon hirssiä.
GLM Sambia

Kundalumwanshyalaiset olivat perinteisesti omavaraisviljelijöitä, jotka kaskesivat peltonsa ja viljelivät etenkin hirssia.

Siirtomaavallan aikaan saapui määräys, että maniokkia tulisi kasvattaa vähintään eekkerin verran. Viljelijä saatettiin muuten pidättää tai antaa hänelle sakot.

Sambian itsenäistyminen vuonna 1964 toi toiset tuulet.  Presidentti Kenneth Kaundan maatalouspolitiikka teki Kundalumwanshyan pienviljelijöistä valtion sopimusviljeliöitä. Heille vietiin lannoitteet ja siemenet ja ostettiin sadot.

1990-luvun alun murroksella oli liberalisaation viitta. Valtion rekat eivät enää tulleet noutamaan satoja. Kundalumwanshyan pienviljelijöistä tuli yksityisyrittäjiä. Olemattomat markkinat ajoivat monet heistä takaisin kaskeamiseen, mutta vuonna 2000 Green Living Movement -järjestö alkoi auttaa kyläläisiä ekologisesti kestävän peltometsäviljelyn opettelussa.

Useimmat Kundalumwanshyan kyläläiset on päätyneet käyttämään rinnakkain kaikkia käytettävissä olevia viljelykäytäntöjä riippuen viljelykasvista, mahdollisuudesta hankkia lannoitteita ja käytettävissä olevasta maasta ja työvoimasta.

Kaskeaminen

Noin kymmenen prosenttia Kundalumwanshyan asukkaista kaskeaa edelleen. Kaskeamisessa poltetaan metsää, jolloin palaneiden puiden ja kasvien tuhka hedelmöittää maan. Puut katkaistaan metrin korkeudelta ja niistä tehdään pinoja.

Kaskeaminen toimii niin kauan kun metsää riittää. Kun pelto alkaa tuottaa vähemmän, se vain jätetään metsittymään uudelleen.

Käytännön ongelma on se, että se on hyvin tehotonta ja että maata ei riitä loputtomasti. Jos kaskeamistekniikalla raivattua peltoa käytetään liian kauan, eikä maa pääse metsittymään, se muuttuu vähitellen hedelmättömäksi. Kundalumwanshyan asukasmäärä onkin kasvanut rajusti, eikä varsinkaan köyhimmillä kyläläisillä ole tarpeeksi maata, jotta he voisivat kasketa sitä kestävästi.

Tämän tuloksena kyläläiset joutuvat muuttamaan yhä kauemmas kylän keskustasta ja infrastruktuurista uusille maille. Matkat pitenevät ja viljaa on yhä hankalampi saada markkinoille. Lapset eivät pitkien välimatkojen takia ehdi kouluun ja köyhyyden kierre pahenee.

Kemiallinen viljely

Lannoiteviljely on yleisin viljelymuoto Kundalumwanshyassa. Tehdaslannoitteet näyttäytyvät köyhimmille nopeana ja houkuttelevana vaihtoehtona. Heidän on myös helpompi saada lannoitteita avustusjärjestöiltä.

Lannoitteita käyttävät perheet sanovat pystyvänsä pitämään maansa hedelmällisyyden siedettävänä kierrättämällä eri kasveja samalla pellolla, jolloin eri kasvilajit kuluttavat maaperästä eri ravinteita. Työtä tehdään yleensä oman perheen voimin. Joskus pelloille palkataan muita kyläläisiä apuun raha- tai ruokapalkalla.

Myös lannoitteet kuitenkin kuluttavat maan kaskeamisen tavoin vähitellen viljelykelvottomaksi. Lisäksi lannoitteet ovat useimmille kyläläisille liian kalliita ja ne pitää käydä pääasiassa ostamassa hankalien kulkuyhteyksien päästä kaupungista.

Lannoitteiden käyttöön ovat vaikuttaneet myös Kundalumwanshyassa toimivat järjestöt. COMACO (Community Markets for Conservation) on edistänyt lannoitteiden paikallista saatavuutta jakamalla niitä ilmaiseksi tai edullisella lainalla edistääkseen pienviljelijöiden ruokaturvaa. Valtion lannoitetukiohjelma on tukenut muutamien kyläläisten lannoitteiden hankkimista, joskin suurimmalle osalle tämänkin ohjelman hinnoitus on liian kallis.

Lannoitteilla viljeltäessä tuloksia saadaan usein nopeasti eikä työvoimaa tarvita yhtä paljon kuin peltometsätekniikassa. Usein köyhimmät viljelijät ovat yksinäisiä naisia, joilla ei myöskään ole tarpeeksi työvoimaa raakaa työtä vaativaan peltometsätekniikkaan.

Peltometsäviljely

Kestävät viljelytekniikat kuten peltometsäviljely ovat kuitenkin kasvattaneet kylässä suosiotaan.

GLM-järjestö alkoi vuosituhannen alussa kouluttaa Kundalumwanshyan asukkaita peltometsäviljelyyn ja muihin luonnonmukaisen viljelyn menetelmiin. Tarkoituksena oli päästä eroon sekä kaskeamisesta että kemiallisista lannoitteista,

Osa kyläläisistä on alkanut viljellä peltometsätekniikalla, mikä on paitsi luonnomukaisesti kestävää myös kustannustehokkain tapa, kun kalliita lannoitteita ei tarvitse hankkia. Peltometsätekniikkaa on kuitenkin harjoitettava vuosia ennen kuin viljelijä saa nauttia sen tuloksista.

Viljelykasvit

Moni perhe viljelee eri peltoaloja eri käytännöillä vähentääkseen riskejä, ja viljeltäviä kasveja vaihdellaan myös.

Hirssiä kasvatetaan edelleenkin perinteen vuoksi, mutta sen lisäksi myös maniokkia, maissia ja perunaa ruoaksi. Papuja, bataattia ja hedelmiä kasvatetaan myyntiin. Lisäksi viljellään maapähkinöitä.
 

Lue myös

  • Christopher Chintu on ollut alusta asti innokas ja rohkea luomuviljelymenetelmien kokeilija. Kun Christopher aloitti uudet viljelykokeilut, hänelle naurettiin. Enää ei naureta.
  • Jennifer Kunda on päämiehen tytär ja viiden lapsen äiti. Ison maatilan hoito ei ole ollut yksinhuoltajalle helppoa, vaikka Jennifer kuuluukin kylän parempiosaisiin asukkaisiin.
  • Vihreä kylä -hankkeen koordinaattori pääsi vertailemaan luonnonmukaisen viljelyn oppeja ja maatalouspolitiikan kiemuroita Suomen ja Sambian välillä.